Skip to content

Olut, viini ja viski Yle Puheella

Miten olut, viini ja viski mahtuvat samaan jaksoon? Yllättävän hyvin. Palautteen perusteella viskimies Nikkasen ja olutkirjailija Korpisen vierailu Yle Puheella miellytti monia. Juttua olisi riittänyt helposti toiseksikin tunniksi. Kuuntele klippi Areenassa.

Screen Shot 2015-02-18 at 15.44.28

Vuoden ravintola -kilpailu

Viinipirun sivuilla käydyn Vuoden ravintola -arvailun voittaminen oli tänä vuonna sekä vaikeaa että helppoa: merkittävä enemmistö osallistuneista veikkasi ravintola Kaskista, jopa häikäisevissä määrin, mutta voitto meni pitkään tutkan alla puurtaneelle ravintola SPISille, jonka tarjoama ruoka on melkoisen hyvää.

Onneksi olkoon Jouni Koskinen, sinä voitit lahjakortin kahdelle juomineen ravintola SPISiin. Gastronominen elämys odottaa sinua! Pistä yhteystietosi minulle, niin välitän ne eteenpäin voittajaravintolalle, joka postittaa lahjakortin sinulle.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vuoden ravintolan valitsevan Gastronomisen seuran Samuel Sorainen suoritti arvonnan, koska oikein vastanneita oli vain kaksi.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

SPISin ydintiimi, kaikkein kovimmat luut äärilaidoissa.

Ravintola SPIS on Vuoden ravintola 2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Gastronomien seuran tällä kellonlyömällä julkistama Vuoden ravintola onnistui tällä kertaa yllättämään minut vähintään yhtä paljon kuin ilostuttamaan. Ravintola SPIS on Vuoden ravintola. Ansaitusti, totean ensimmäiseksi.

SPIS on kuulunut jonkinlaisiin kantapaikkoihini ensimmäisestä aukioloviikostaan lähtien ja olen rankannut sen näkymättömällä listallani kaupungin parhaimpien joukkoon. Olen syönyt ravintolassa kymmenisen kertaa ja huomannut toistojen määrästä huolimatta palaavani rikospaikalle kuin magneetin vetämänä. Ravintola on 18:lla asiakaspaikallaan yksi minimetropolin pienimmistä. SPISin koosta kertoo se, että paukkuvimpien pakkasten aikaan koko salin lämpötila laskee muutamalla asteella, kun joku astuu sisään.

Keittiömestari Antero Aurivuon puhtaisiin pohjoisiin makuihin keskittyvän ruoan makuja komppaavat ravintoloitsija Jani Kinasen juomavalinnat, jotka ovat kallellaan oransseihin viineihin, alkuviineihin ja artesaaniolueen. Juomat tarjoillaan mutkattomasti jalattomista laseista, mikä sopii paikan pelkistettyyn tunnelmaan mainiosti. Keittiön ja salin yhteispelin lopputulemana syntyy yhdistelmiä, jotka kykenevät laajentamaan nautiskelijan kulinaarisia horisontteja hukkaamatta hetkeksikään johtotähden asemassa olevaa herkullisuutta.

SPIS ei ole herättänyt medioissa juurikaan huomiota, mikä on sopinut vaatimattoman Jani Kinasen villasukat jalassa -tyyliin osuvasti. Ravintolan vaatimattomuus on saattanut osittain vaikuttaa myös siihen, että asiakkat eivät ole aina löytäneet ravintolan kahvaa nykimään niin suurina laumoina kuin olisi ollut hyväksi. SPIS on jaksanut puurtaa luopumatta omasta tyylistä tai korkeasta laadusta myös taloudellisesti vaikeina hetkinä. Tällainen ravintola jos mikä, ansaitsee Vuoden ravintolan tunnustuksen.

Gastronomien seuran tunnustuksen myötä SPIS ei lennä enää tutkan alapuolella ja suuri yleisö voi löytää tämän sympaattisen ravintolan.

Onnea SPIS!

Lehdistötiedote: Spis on Vuoden ravintola 2015

 Suomen Gastronomien Seura on myöntänyt Vuoden ravintola 2015 -tunnustuksen helsinkiläiselle ravintola Spisille. Vuoden ravintola -valinnasta jo 30 vuoden ajan vastanneet gastronomit perustelevat valintaa Spisin pohjoismaista raaka-ainetta, keittiötä ja tyyliä kunnioittavalla, ainutlaatuisen rouhealla yhdistelmällä.

Maamme johtavaksi laaturavintolakeskittymäksi muotoutuvassa Kaartinkaupungissa sijaitseva Spis rakentaa annoksensa pääraaka-aine valokeilassa ja pohjoismaisuudelle liputtaen. Spis nostaa pääosaan pohjoismaiset kasvikset, mutta tarjoaa maistelumenussaan myös lihaa ja kalaa. Pienen, 18-paikkaisen ravintolan tunnelma syntyy ruoan ohella ajatuksella rakennetusta, mutta huolettomaksi miellettävästä yhdistelmästä pohjoismaista tyyliä aina äänimaailmaa myöten.

Spis on erikoistunut raaka-aineen ja alkuperän ylistykseen. Yhdessä annoksessa voi olla esimerkiksi tuttu peruna monesta näkökulmasta esiteltynä tai porkkana kasvaa mullalta näyttävässä maukkaassa crumblessa.

”Spisissä korostuu maun puhtaus ja tuttujenkin raaka-aineiden täysin uudet puolet. Ruoka on mielikuvituksellista ja elämyksellistä, mutta ei liian kikkailevaa. Yksinkertaiselta kuulostavat annokset muistuttavat siitä, kuinka paljon raaka-ainetta kunnioittamalla voi saada aikaan. Omenaa ja jogurttia tai suppilovahveroa ja perunaa ovat lautasella jotain sellaista, joka pistää nauttijansa todella ajattelemaan sitä, mitä hän syö”, perustelee Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Tiina Lähteenoja-Niemelä Vuoden Ravintola 2015 -valintaa ja jatkaa:

”On hienoa, että vuoden ravintolan valinnasta on tullut erittäin haastavaa. Se on merkki siitä, että Suomessa tehdään ulkoisista paineista huolimatta kovaa ja pitkäjänteistä työtä paremman ravintolaelämyksen varmistamiseksi. Kun maailmalla puhutaan trendikkäästä pohjoismaisesta keittiöstä, pitää Suomen olla niissä keskusteluissa mukana. Spis on siitä erinomainen esimerkki ja täyttää siten hienosti paikkansa Vuoden ravintola 2015 -tunnustuksen arvoisesti.”

ps. Vain kaksi kilpailuun osallistunutta veikkasi Vuoden ravintolaksi SPISiä! Gastronomien seuran hallituksen jäsen toimii onnettarena ja annamme kolikon päättää, kumpi oikein vastanneista voittaa lahjakortin ravintola SPISiin. Voittaja julkistetaan huomenna iltapäivällä.

Kilpailu: arvaa Vuoden ravintola ja voita lahjakortti

business man shrug

Paatuneet sybariitit saman sateenvarjon alle keräävä Suomen Gastronomien Seura on myöntänyt 30 vuoden ajan Vuoden ravintola -tunnustuksen ravintolalle, joka on osoittanut edeltävänä vuonna poikkeuksellista erinomaisuutta. Tittelistä on turha haaveilla, elleivät hyvä palvelu ja herkullisuus kohtaa pitkäjänteistä tekemisen meininkiä.

Toisinaan Gastronomien valinta on ennustellut onnistuneesti Michelinin tähtikartan asetelmia, kuten kävi Askin ja Chef & Sommelierin kohdalla. Näin taisi käydä myös G.W. Sundmansin, Chez Dominiquen, Demon, Postresin ja Olon kanssa, ellen vallan erehdy. Joka tapauksessa, ravintolat tykkäävät voittaa tunnustuksen, koska se varmistaa, että varauskirja täyttää itse itsensä.

Tämän vuoden ravintola julkistetaan 10.2. Haluaisitko päästä herkuttelemaan sen höyryävien patojen äärelle? Arvaa oikein Vuoden ravintola 2015 ja voit voittaa lahjakortin, jonka voittajaravintola ystävällisesti lahjoittaa.

Kilpailun säännöt: Kirjoita arvauksesi tämän postauksen kommentiksi tai Viinipirun Facebook-seinältä löytyvään ketjuun. Oikein arvanneiden kesken arvotaan illalliskortti keskiviikkona 11.2. – kohteena tietenkin Vuoden ravintola 2015. Voittajan nimi julkisestetaan sekä blogissa että Facebookissa. Yksi arvaus per lurkki.

ps. Gastronomien Seuraan voi pyrkiä, jos herkuttelubisnes on lähellä sydäntä. Olen itsekin jäsen.

Miksi alkoholipolitiikan tulee muuttua?

Screen Shot 2015-01-31 at 16.05.34

Kuva IL-tv:n alkoholipoliittisesta keskustelusta

Tästä THL:n kuvasta ilmenee hyvin se, miksi puhun alkoholipolitiikasta. THL:n taulukon mukaan alkoholin haitat ovat noin miljardin euron luokassa, mikä on tietenkin iso summa. Valtaosa summasta muodostuu sosiaalihuollosta, järjestyksenpidosta, sairaspäivärahoista ja oikeuslaitoksen kuluista. Terveydenhuoltoon menee reilu sata miljoonaa.

Kustannukset eivät siis muodostu kulutetun alkoholin kokonaismäärästä, sillä mikäli käyttömäärät jakaantuisivat tasaisesti viikonpäiville, kukaan ei olisi räkäkännissä, lapsia ei huostaanotettaisi, nakkikioskeilla ei tapeltaisi, töistä ei oltaisi pois, eikä kukaan joutuisi vankilaan juoppohulluuden vallassa.

Jäljelle jäisivät terveydenhuoltokulut, jotka katetaan nykyisellään yli kymmenkertaisesti alkoholiveron kertymällä.

Eli: meidän tulisi keskittää kaikki huomiomme ja voimamme kulttuurin muuttamiseen, ei uusien rajoitusten laatimiseen, jotka keskittyvät hintaan ja saatavuuteen, jotka ovat molemmat melko irrelevantteja, koska Suomessa juotu alkoholimäärä on ongelma ensisijaisesti ”kerralla kaikki alas kurkusta” -käyttökulttuurin kautta.

Miten kulttuuri muuttuu? Tuhannen taalan kysymys. Se lienee selvää, että esimerkiksi Yhdysvaltojen vankiloita ei ole vapautettu väkivallasta lisäämällä kameroiden ja käsirautojen määrää, siinä missä suomalainen hyvin salliva vankeinhoito kykenee estämään paitsi vankilaväkivallan, myös rikosten uusinnan kansainvälisesti hyvillä tuloksilla.

Suomen koulutusjärjestelmän pisa-ihme perustuu ilmeisesti oppilaiden itsemääräämisoikeuden tukemiseen, vapaaseen ilmapiiriin hierarkkisen kurin sijasta ja yksilötason oivaltamisen tukemiseen kollektiivisen tankkaamisen kustannuksella. Ja moneen muuhun edistykselliseen ajatukseen.

Miten samassa maassa voi olla niin hämmästyttävän edistyneitä osia, mutta niin patavanhoillinen kontrolliin perustuva alkoholipolitiikka, kun sekä kepin että porkkanan tuottamat tulokset ovat tarkasteltavissa samassa pienessä maassa?

Viinikoulu Iltalehdessä

Käy tsekkaamassa Viinipirun viinikoulu Iltalehden Pippuri.fi -ruokaosiossa. Viinikoulun idiksenä on vastata mutkattomasti ja ymmärrettävästi kysymyksiin, jotka voivat vaivata harjaantumatonta viinisieppoa viinin kiehtovassa maailmassa. Käy lukaisemassa ensimmäiset viinikoulut täältä. Voit myös lukaista aikasi kuluksi haastattelun, jossa valotan nautintomyönteistä tulokulmaani viinin arvioimiseen.

ps. lasissa on runsaalla vedellä laimennettua valpolicellaa. Se näytti paremmalta kuvissa kuin miltä maistui.

ILTALEHTIartokuva

Sundmans Krog – Pihviä & Punkkua

Pari viikkoa sitten viininystäviä hellittiin uutisilla, joiden mukaan Fishmarket laski viiniensä hinnat siirtymällä 25 euron tasakatteeseen. Uusilla katteilla pullollinen Dom Perignonia lähtee alle 150 eurolla. Aikaisemmin pullosta joutui maksamaan 339 euroa, joten muutoksen merkittävyyttä ei tarvinne alleviivata. Samalla kerrottiin myös Sundmans Krogin uudesta Pihvi & Punkku -konseptista, jonka idea seurailee nimeä. Lihan kylkeen on tarjolla vaihtuvia punaviinejä, joihin sovelletaan tasakatetta.

Kävin eilen testaamassa lihaisan setin ja juomassa Sundmansin viinikellarissa Chateau Musaria hetki sitten edesmenneen Serge Hocharin muistolle. Ravintolan puolella pöytään tilattiin liki kilon verran lihaa, kuinkas muutenkaan. Parhaalta suussani maistui flank steak, eli naudan kuvepaisti. Se kustantaa pikkusuntussa 13 euroa, mikä on oikeastaan aika käsittämättömän hyvä hinta.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, viininystävää arvostava hinnoittelumalli leviää Royalin ravintoloissa, jos Fishmarketista ja Krogista saadut tulokset ovat vakuuttavia. Ei voi muuta kuin todeta, että Royalilla tuntuu olevan käsillä sivunkääntö. Tasakatteisen viinihinnoittelun yleistyminen olisi Helsingin ravintolakulttuurin kannalta mahtava homma, joten laitetaan ovipumppu laulamaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Gaijin meets Kobe, 10/10

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Vielä hetki sitten japanilaisen Kobe-härän vieminen ulos Japanista oli laitonta. Tämä seikka selittää, miksi lihaa ei ole näkynyt Euroopassa sen enempää kuin Yhdysvalloissa. Japanilainen lainsäädäntö on muuttunut, minkä seurauksena pieniä määriä arvostettua lihaa voi päätyä nyt myös Eurooppaan. Myös Suomeen. Ravintola Gaijinilla on tällä hetkellä tarjolla sertifioitua kobe-härkää.

Tarunhohtoinen kobe-härkä on antanut odottaa itseään koko elämäni ajan, vaikka olen pistänyt poskeen enemmän kuin osuuteni wagyu-pihvikarjojen lihaa Australiasta, Ranskasta ja jopa Ruotsista. Valitin taannoin somessa sydäntäsärkevästi ryssineeni ilmoittautumiseni Gaijinin järjestämään pressitilaisuuteen. Sen kirvoittama jälkijättöinen maistelukutsu oli tervetullut yllätys ja osoitti julkisen itsesäälin olevan aliarvostettu laji.

Gaijinin koben ympärille luomat annokset ovat poikkeuksellisen onnistuneita, sanapari käsittämättömän herkullinen käväisi mielessäni syödessäni Kobe, foie, truffle nigiriä. Se oli maukkain suupala, jonka olen tunkenut suuhuni pitkään aikaan. Ympätyt maut ovat rohkeita, mutta eivät peitä alleen aromikkaan lihan rasvaista ominaismakua. Joku saattaisi sortua pelon sanelemaan paljauteen tarjoamalla arvokkaan kobe-härän lähinnä sormisuolalla maustettuna. Gaijinissa asiat tehdään toisin: kobea käsitellään sen ansaitsemalla kunnioituksella, mutta raaka-ainetta ei nosteta alttarilla palvottavaksi, mikä on paitsi rohkeaa, myös toimivaa. Kobe-härkä sujahtaa ravintolan makumaailmaan pelottavan hyvin, paahteisine chilisoosseineen päivineen.

Tomi Björck on kyllä jonkinmoinen nero mitä tulee runsaiden ja rikkaiden makujen yhdistelemiseen siten että lopputuloksena on tunkkaisuuden tai kakofonian sijasta freesiyttä ja harmoniaa, jota alkaa ikävöidä suunnilleen niillä main kun suupala katoaa vatsaan. Ei sitä perkele voi muutenkaan sanoa.

Nopeat syövät hitaat, tavaraa on rajallinen määrä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA  OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Bocuse d’Or – Ässä hihassa

10408591_10152849692246713_6751591733235889852_n

Kuva Timo Kauppila

Maailman parhaan kokin tittelin ratkaisevan Bocuse d’Or -kisojen aattona on syytä nostaa esille eräs merkittävä yksityiskohta kisoihin valmistautumisesta. Suomen joukkueella oli hihassaan huippusalainen ässä. Helsingissä nähtiin toistuvasti arvovaltainen vieras, Jämsenin hyvä ystävä, joka on auttanut joukkuetta valmistautumisessa.

Mies Matti Jämsenin vierellä ei ole kukaan muu kuin tanskalainen Rasmus Kofoed, jonka vaatimattomaan meriittilistaan kuuluvat sekä pronssi-, hopea- että kultamitalit Bocuse d’Orista. Kirkkaimman metallin mies nappasi vuonna 2011, joten voitokkaat tekniikat ovat vielä tuoreessa muistissa. Rasmus Kofoed nauttii myös Michelin-oppaan suosiosta, sillä hänen kööpenhaminalaisella Geranium-ravintolallaan on kaksi tähteä. Se nousee taajaan esiin listattaessa maailman parhaita ravintoloita.

Keskiviikkoiltana tuomaristo on maistanut kaikkien 24:n kokin valmistamat sapuskat ja saamme kuulla vuoden 2015 Bocuse d’Orin tulokset.

Tsekkaa aiemmat jutut Matin ja Antin valmistautumisesta.

Bocuse d’Or – 120 päivää matkaa 
Bocuse d’Or – Puolisalainen harjoituskeittiö
Bocuse d’Or – Mitä musiikkia kokit kuuntelevat keittiössä?
Bocuse d’Or – Vain 36 päivää matkaa
Bocuse d’Or – Kohti kultaa

Disclaimer: Viinipiru on Bocuse d’Orin yhteistyökumppani.

Bocuse d’Or – Kohti kultaa

Jännitys alkaa tiivistymään veitsellä leikattavaksi, kun Bocuse d’Or -kokkimittelöihin on aikaa jäljellä neljä vuorokautta. Tämä tarkoittaa sitä, että Matti Jämsen sekä Antti Lukkari ovat hioneet kisa-annokset viimeistä piirtoa myöten valmiiksi ja pakanneet kamansa rekka-autoon, joka suuntaa kohti Ranskan Lyonia. Suomen joukkue kisaa toisena kisapäivänä, eli keskiviikkona. Annokset ovat nimeltään Lappi ja Revontulet, mutta niiden tarkka sisältö säilyy salaisuutena aina viisi tuntia kestävään h-hetkeen saakka. Kisaa voi seurata suorana osoitteessa http://www.Bocusedor.com, joten paatuneimmat kulinaristit voivat heittäytyä penkkiurheilun maailmaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hail to the chef

Itselleni asian tekee mielenkiintoiseksi se, että Matin molemmat kisa-annokset valmistuvat tuomariston maisteltaviksi samoihin aikoihin kun teen suoraa lähetystä Yle Puheella. Studioon ovat ensi keskiviikkona tulossa Matti Wikberg, mies Farangin, Gaijinin, Boulevard socialin sekä Brondan menestyksen takaa ja pitkän uran kokkauksen huipulla tehnyt Sampo Kantele, joka opettaa nykyään uusia kokkisukupolvia Perhossa. Keskustelun aihe on kokkimaailman todellisuus kiiltokuvien takana ja Matin suoritus Bocuse d’Orissa tullaan varmasti huomioimaan suoran lähetyksen aikana. Alla näet kuvan Suomen joukkueen aikataulusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Voittoa veikkaillaan tänäkin vuonna Pohjoismaihin ja Suomen mahdollisuudet ovat paremmat kuin minään aikaisempana vuonna. Jämsen on treenannut kisaa varten puolitoista vuotta. Pokaalin saaminen Suomeen kykenisi yksin muuttamaan koko Suomen paikan maailman kulinaarisella kartalla, mikä tekisi eetvarttia myös taloudelle ja johtaisi ruokaturismin kasvuun. Katso lämmittelyksi chefin haastattelu Huomenta Suomessa ja virittäydy kisatunnelmaan.

Screen Shot 2015-01-23 at 14.23.30

Disclaimer: Viinipiru on Bocuse d’Orin yhteistyökumppani.

Tsekkaa aiemmat jutut Matin ja Antin valmistautumisesta.
120 päivää matkaa 
Puolisalainen harjoituskeittiö
Mitä musiikkia kokit kuuntelevat keittiössä?
Bocuse d’Or – Vain 36 päivää matkaa

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 72 muun seuraajan joukkoon