Siirry sisältöön

Limouxin kuohuvia ja Malepèren punaisia Languedocissa

Vietin muutaman päivän Etelä-Ranskassa Carcassonnen linnakaupungissa Millesimes en Languedoc -tapahtumassa. Totesin, että maakunta on edelleen paikoillaan ja tuottaa siinä määrin viiniä, etten päivittäisellä sadan viinin otannalla päässyt tälläkään kertaa kuin raaputtamaan Minervoisin, Corbièresin, Faugersin, Maleperen, Cabardèsin, La Clapen, Saint-Chinianin ja Fitoun pintoja.

Huomasin nauttivani vuosisataisesta kuohuvatraditiosta tunnetun Limouxin alueen viineistä eniten. Etenkin Antechin hallitut ja heleät kuplivat tekivät vaikutuksen. Missä viinejä pääsee maistamaan Suomessa? Madame Antech kertoi, että he toimivat Suomessa Tampereen viinitukun kanssa. Kuplivaa pääsee maistamaan Helsingissä ainakin ravintola Pastiksessa, mikä onkin varsin suositeltavaa puuhaa pelkästään ravintolan harjoittaman hinnoittelun vuoksi.

Malepèressa kävin moikkaamassa kaveria Domaine La Louvièrella. Grohen hanaperheen Nick vaihtoi lavuaarikaupan viinintekoon Etelä-Ranskassa ja vaikka kumpuilevien viinitarhojen muodot eivät noudatakaan teollisen muotoilun bauhaus-koulukuntaa, estetiikan määrä ei ainakaan laskenut päätöksen myötä. Louvièrea maahantuo Viinitie, joten mahdollisuudet törmätä susimaisiin viineihin Suomen maankamaralla ovat vähintään kohtuulliset.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERADisclaimer: osallistuin kutsuttuna kirjoittajana, eli en maksanut matkoja tai majoitusta

Descendientes de J. Palacios – Eksynyt Espanjaan, osa 8

Espanjan saagani viimeinen viinialue oli Bierzo, vanha tuttuni vuosien takaa. Kehotan lukemaan vanhan postaukseni, koska vaikka Bierzo on kehittynyt kuluneina vuosina, perusasiat ovat pysyneet muuttumattomina. Ricardo Palacioskin näyttää täsmälleen samalta. Vertailkaa vaikka. Sain Palacioksen kellarissa koko reissuni parhaan punaviinin: Descendientes de J. Palacioksen Las Lamas 2012:n. Sitä maistaessani en ihmetellyt, miten tila pystyy nykyään myymään viinejään Lontoossa en primeurina, kuten Bordeauxin parhaimmisto konsanaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kevät saapui A21 Diningiin

Talvi oli viikkoja myöhässä, kun  kävin syömässä A21:n kausimenun vuoden alussa. Tänään, toistaessani nautintorikoksen, kevät oli aikaisessa, joten vuodenaikojen keskinäinen sopusuhta säilyi järkkymättömänä, vaikka talvi olikin poikkeuksellisen ruuditon. Joka tapauksessa, mikäs sen parempi tapa toivottaa lokit tervetulleiksi takaisin kantakaupunkiin syömään turistien munkkipossut kuin syömällä itsensä sikamaisen tyytyväiseksi Kalevankadulla. Alla kuvia kevätmenusta. Koska omistaja kutsui ja kustansi, en sorru tässä kohden ylisanoihin, vaan annan kuvien puhua puolestaan ja kertoa oman tarinansa. Menu on tarjolla juhannukseen saakka!

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oluesta, viinistä ja vedestä

Haastattelu Mika Laitisen tuoreessa olutblogissa Maltainen. Klikkaa ja lue koko juttu.

Screen Shot 2014-04-03 at 7.33.40 AM

Screen Shot 2014-04-03 at 7.36.06 AM

Rafael Palacios – Eksynyt Espanjaan, osa 7

Rafael Palacios ei varsinaisesti kaipaa esittelyjä viinihullujen keskuudessa, sillä hän tunnettu nimi myös Espanjan ulkopuolella. Tämä Palacioksen dynastian nuorimmainen vannoo Godello-lajikkeen nimeen.

”Sodan jälkeen Valdeorrasiin istutettiin neutraalin makuista ja matalahappoista Palominoa sekä Garnacha Tintoreraa, lähinnä suuren satoisuuden vuoksi. Ne ovat edelleen istutetuimmat lajikkeet vaikka niillä ei ole mitään tekemistä laadun kanssa. Saapuessani alueelle 2004 juttelin vanhojen ukkojen kanssa, joista kaikki kertoivat, että Godelloista saadaan parhaat viinit”, hän sanoo.

Ukkojen väite tuntuu todentuvan maistamisen myötä. Godellot ovat parhaimmillaan ladattuja ja täynnä virtaa, ilman mineraalisuuuteen toisinaan yhdistyvää hermostuneisuutta. Aromeiltaan viinit ovat hunajaan taittavan omenaisia tai melonisia, paletilla jänteviä, mutta jollain tapaa herkkiä, lähes särkyviä. Godello on hieman kuin Galician Chenin blanc, mikäli kiikkerien analogioiden rakentelu sallitaan.

Valdeorrasin 1800:sta tarhahehtaarista vain 200 on Godelloa, mikä on nurinkurista, sillä Valdeorrasissa kyetään tuottamaan maailmanluokan Godelloa.

Myöhään kypsyvä lajike ehtii useimpina vuosina optimaaliseen kypsyyteen juuri ennen kuin syksyn sateet alkavat syyskuun kolmantena viikkona, kellontarkasti, vuodesta toiseen.

”Ostimme mahdollisimman paljon maata, koska uskon Valdeorrasiin, enkä halua tehdä samaa virhettä kuin veljeni Alvaro. Hän aloitti viljelemällä pientä aluetta ja nosti Prioratin maailmankartalle. Muut ostivat sitten kaikki maat ympäriltä”, Palacios kertoo.

Koska Galiciassa perintö on tavattu jakaa tasan kaikkien perillisten kanssa, tämä on tarkoittanut lukemattomia erillisiä kauppoja. Yksi ihminen on saattanut omistaa yhden rivin köynnöksiä. Suuri vaiva, mutta lopussa kiitos seisoo: tällä hetkellä Palacioksella on 21,5 hehtaaria omia tarhoja ja hän vuokraa 8:aa.
”30 on hyvä luku, emme halua olla suuria”, hän sanoo.

”Kymmenen vuoden tullessa täyteen alamme saada tarhoilta parasta laatua. Ennen kuin otimme tarhat vastuullemme, niillä käytettiin konventionaalisia myrkkyjä. Muutos tähän päivää on ollut merkittävä”, biodynaamisesti viljelevä Palacios toteaa. Totta, viinit ovat melkoisen maukkaita ja todistavat, että Godellosta on maailmanluokan viiniksi.

 

Rafael Palacios Louro 2013
Sitrusta, päärynää, hentoa aromaattisuutta, jotain viljamaista. Runsas, ilmava maku, pitkä mineraalinen lopetus. Nuori, mutta ei hermostunut.

Rafael Palacios Louro 2012
Aromaattinen, yleensä ujoksi Godelloksi kosiskeleva nokka, jossa hentoa tammisuutta. Kypsän sitruksinen maku, jossa melonisuutta ja mineraalinen lopetus. Ilmava, hyvin kokonaisuudeksi nivoutuva viini.

Rafael Palacios As Sortes 2012
Lasissa valkoisia kukkia ja kypsää hedelmää, jopa mangoa. Fokusoitunut maku, jossa on sekä vääntöä että tarkkuutta. Lopussa pehmeän hedelmän alta nousee esiin piukka happogrippi. Erinomainen jo nyt, mutta kypsymispotentiaali lienee vähintään kymmenen vuotta.

Rafael Palacios O Soro 2011
Lievästi tammen dominoima tuoksu, jonka alta nousee Godellon viljaisuutta ja kypsää melonia. Suussa intensiivinen, mutta antava, nuori ja loppua kohden piukkeneva viini.

20140402-151948.jpg

20140402-151936.jpg

20140402-122157.jpg

20140402-134706.jpg

20140402-142912.jpg

20140402-142926.jpg

Eksynyt Espanjaan, osa 6

”Isoisäni aikaan Valdeorrasin lajikkeet kasvoivat sekaisin tarhoilla. Siis punaiset ja valkoiset. Niistä valmistettiin viiniä, joka oli punaisen ja valkoisen välimaastossa”, sanoo Borga Prada, Bodegas Valdesilin viimeisin sukupolvi.

Kuljemme viinitarhojen läpi tilan vanhimmalle palstalle, jonka köynnökset ovat vuodelta 1885. Käppyräiset Godellot tuottavat yhä satoa, joka pullotetaan vain magnumeihin.

”Viime vuonna emme saaneet tosin rypäleen rypälettä. Heinäkuiset rakeet olivat tennispallon kokoisia. Kamala vuosi”, hän toteaa. Alkaa sataa. Vaikka 180 kilometriä sisämaassa sijaitseva Valdeorras on Galician kuivin alua, eikö ole yhtä vehreä kuin Ribeiro tai Rias Baixas, Atlantin valtamereltä saapuvat sateet yltävät tänne saakka.

”En olisi täällä, ellen olisi syntynyt tänne. Tämä maakunta on eristynyt muusta maasta. Se on ollut samalla siunaus, koska maakunnan rypälelajikkeet ovat säilyneet”, Valdesilin sujuvaa englantia puhuva vientijohtaja Luis Nuñez sanoo. Ilmeisesti hän on käynyt maailmalla, mutta palannut takaisin kotiseuduilleen. Kukaties vuorten eristämä maakunta on valmis avautumaan maailmalle perinteisine viineineen?

20140402-101534.jpg

20140402-101447.jpg

20140402-111417.jpg

20140402-102520.jpg

Eksynyt Espanjaan, osa 5

500 metrin korkeudessa sataa vettä, alempana Miño-jokea pitkin leijailee pilven kaistaleita. Surrealistisen kaunista, itsepintaisesta vesisateesta huolimatta. Ribeira sacran tarhat osoittautuvat maineensa veroisiksi.

Ribeira sacra on punaviinialue: tinto muodostaa jopa 95 prosenttia maakunnan tuotannosta. Yleisin lajike on Mencia, joka muistuttaa makuprofiililtaan enemmän Pinot noiria kuin Tempranilloa, eikä vastaa mielikuvaa auringonpaahteisesta espanjalaisesta punaviinistä. Se ei ole lainkaan huono asia. Viineissä on alkoholia 12-13 prosenttia, mikä lisää keveyden tuntua. Mistään beaujolaisista ei silti ole kyse, vaikka Mencia tuoksuukin usein gamaymaisesti orvokeille. Siitä pitää huolen kesä, jonka aikana elohopea kohoaa jopa 40 Celcius-asteeseen.

Toinen punaviinilajike, Merenzao, vahvistaa mielikuvaa maakunnan ominaistyylistä entisestään. Siitä tuotetut viinit ovat väriltään suhteellisen kevyitä, maultaan mehukkaita ja happojen kannattelemia. Tanniinit nostavat päätään vasta maun ehtoopuolella. Monissa viineissä on mehukkuuden lisäksi aromeja, jotka muistuttavat lähinnä tuoksusta, joka tulee vastaan hevostallilla.

Outoa kyllä, villeys toimii ja lisää viinin primäärihedelmään kerrostuman, joka onnistuu kutkuttamaan mieltä. Ponte da Bogan Expression Romanica Cosecha 2011 on mainio aamupala.

Vain 20 prosenttia alueen viineistä poistuu Espanjasta, pääosin Yhdysvaltoihin. Muualla Euroopassa Ribeira sacran viineihin törmää vain harvoin, jos silloinkaan. Ponta da Bogan viinejä myydään Galician lisäksi vain Madridissa. Vaikuttaa vahvasti siltä, ettei Sacran viinejä tunneta Espanjassakaan. Ottaen huomion viinien tämän hetkisen laadun, tilanne on hämmästyttävä.

Majatalon emäntä on murtanut kätensä aiemmin päivällä. Siinä on nyt kipsi. Hän raivostui kokouksessa, jossa käsiteltiin uutta A76-moottoritietä, joka uhkaa pilata kuvankauniita maisemia.

- Emme tarvitse moottoritietä, täällä on vain vähän liikennettä. Maakuntahallinto rakentaa samaan aikaan tietä toiselle puolelle kukkuloita. Kaksi isoa tietä on mieletöntä, mutta keskushallinto ja maakunnan hallinto eivät tule juttuun, joten ne toimivat toisistaan piittaamatta, hän sanoo.
Käy ilmi, että hän on lyönyt ilmeisesti pöytään niin että ranne on murtunut. Nainen alkaa itkeä ja kahvini alkaa maistua kitkerältä. Näpit irti viinitarhoista, Madridin keskushallinto, huomaan ajattelevani kuin galicialainen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Pradio-viinitilan omistaja Xavier Seone Novelle uskoo Menciaan ja Merenzoaan

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

20140401-201924.jpg

20140401-201934.jpg

20140401-201943.jpg

Eksynyt Espanjaan, osa 4

Usein kuulee puhuttavan viinin kohtuukäytöstä, mutta harvemmin kohtuuviininvalmistuksesta. Noh, löysin Galiciasta kohtuuvalmistajan pressin. Se kelpaisi todennäköisesti jopa suomalaisille virkamiehille.

20140401-082608.jpg

Eksynyt Espanjaan, osa 3

”Seuraavaksi menet sinne, mutta tiedä tämä: Mencia on hinttarilajike. Siellä naiset nyppivät rypäleistä siemenet, jotta viineissä ei olisi tanniineja.”

- Naapuripitäjän espanjalainen amigo

 

Luvassa pian, Ribeira Sacra.

Eksynyt Espanjaan, osa 2

Faktoja: Ribeiro on Espanjan toiseksi vanhin DO-alue, siis heti Riojan jälkeen. Miksi sinä ja minä emme ole kuulleetkaan alueesta? Koska viinit juodaan paikallisesti kuin Sveitsin laaksojen vaietut valkkarit ikään. Vain reilu 5 prosenttia poistuu Espanjasta. Tälle on tultava tuottajien mukaan muutos, koska espanjalaiset juovat yhä vähemmän viiniä.

Ribeiro on ensisijaisesti valkoviinimaa, lajikkeita ovat muun muassa Treixadura, Albarino, Godello, Loureiro ja Torrontes. Galicialaisilla on maine epäileväisyyteen taipuvaisina ihmisinä, jotka eivät puhu mistään suoraan. Omien sanojensa mukaan he rakastavat viinin tekemistä, mutta inhoavat myymistä. Jonkinlaisia Espanjan savolaisia pohjanmaalaisia, siis.

Lisään postaukseen myöhemmin kuvia, kukaties. Juuri tällä hetkellä maistelen laboratorio-oloissa Ribeiron viinejä 25 peräjälkeen, mutta tilaisuus teki varkaan: Espanjan maaseudulla wifi-mahdollisuudet tulee hyödyntää tarkkaan.

20140331-125101.jpg

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 54 muun seuraajan joukkoon