Ote teoksesta Franz Wolfgang Hasselhoffin muistelmat: Minun suonissani virtaa sininen veri (VSOY, 1967)
Jo nuorena pojankoltiaisena tunsin suurta, selittämättömän kiihkeää vetoa Müller Thurgauta kohti, siinä missä ikätoverini mieluummin heilastelivat Sylvanerin kaltaisia kansanomaisia ja hivenen tungettelevia viinejä, joiden makeus hädin tuskin peitti alleen soveliaiden käytöstapojen puutteen.
Minun mielitiettyni, Müller Thurgau, sen sijaan omasi jalostuneen suutuntuman, joka yhdistettynä miehekkääseen runsassatoisuuteen teki niin suuren vaikutuksen, että vartuttuani nostoväki-ikään, kasvatin itselleni tuuheat günther-viikset. Rasvatessani piilukkoani pitkin vedoin rintamasodan painostavimpina aikoina, haaveilin Müllerista ja sen aristokraattisesta kosketuksesta.
VAI
Jo nuorena pojankoltiaisena tunsin suurta, selittämättömän kiihkeää vetoa müller thurgauta kohti, siinä missä ikätoverini mieluummin heilastelivat sylvanerin kaltaisia kansanomaisia ja hivenen tungettelevia viinejä, joiden makeus hädin tuskin peitti alleen soveliaiden käytöstapojen puutteen.
Minun mielitiettyni, müller thurgau, sen sijaan omasi jalostuneen suutuntuman, joka yhdistettynä miehekkääseen runsassatoisuuteen teki niin suuren vaikutuksen, että vartuttuani nostoväki-ikään, kasvatin itselleni tuuheat günther-viikset. Rasvatessani piilukkoani pitkin vedoin rintamasodan painostavimpina aikoina, haaveilin müllerista ja sen aristokraattisesta kosketuksesta.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus heittää lisää löylyä debattiin:
Isolla:
* kasvien ja eläinten tieteellisten nimien lajinimet
(Felis) domesticus, (Homo) sapiens
Pienellä:
* kasvien ja eläinten ym. suomenkieliset nimet
husky, lapinkoira, mustanmerenruusu
Eikö tästä voi tulkita, että vierasperäinen lajikenimi, kuten latinasta johdettu rypälelajike, kirjoitetaan isolla, siinä missä mustaviinimarja tai raparperi pienellä? Tämä on hivenen yllättävää, sillä uskoin vakaasti rikkovani sääntöä kirjoittamalla rypäleen nimen suurella alkukirjaimella.
Niin, olisiko oikea kirjoitusasu sitten Cabernet sauvignon -tyyliä. Eli ei Cabernet Sauvignon.. Mutta uskoisin silti, että kansainväliset rypälelajikkeet (latinasta johdettujako?) rinnastuvat suomenkielisiksi siinä missä husky, dingo tai chihuahua, jotka selvästi ovat vierasperäisiä. Ja ainakin siis muskatelli tulisi suomenkielisenä kirjoittaa pienellä.
Ja eikös varsinainen lajinimi rypälelajikkeiden kohdalla olekin isolla kirjoitettava Vitis (vinifera, lambrusca, berlandieri ym.).
Niin totta, rypäle on lajike, siinä missä Vitis vinifera (köynnös)laji. Kukaties tapa kirjoittaa suomeksi pienellä juontaa juurensa juuri tästä? Kielitoimiston kanta tulee aikailematta selvittää, jotta sitä voidaan olla noudattamatta (jos virallinen äänestystulos niin sanelee).
Vaikuttaa siltä, että suomenkielenvastainen kanta on voittanut, joskin Aaveen lisäyksellä, että vain lajikkeen ensimmäinen osa tulee kirjoittaa isolla.
Koska kyseessä on vähintäänkin orwellilainen vallankumous parillakin tavalla, jota johtaa muita tasa-arvoisempi kansantribuuni, lisättäköön pöytäkirjaan, että tulit vahingossa edistäneeksi kannan muodostumista, jonka kansainvälistä voitonmarssia vastustat. Laskettakoon tämä eduksesi.
Toivon silti syvästi, ettet ole ensimmäinen kielipoliittisesti aiheutettu entinen bloginlukija, sillä kalvankalistelu aiheen tiimoilta osoittautui mielekkääksi puuhaksi.
Hasta la vista, siempre ja хороший революция.
Tiuhaan päivittyvän ja kiintoisan blogisi lukua en moisen asian takia toki lopeta, mutten suinkaan aio julistautua asiassa häviäjäksi, sillä sehän olisi kuin Seppo Räty toteamassa: “Saksa on Paska Maa.”
Tämä asia on minua mietityttänyt kuitenkin jo aiemminkin. Ei niinkään siksi, että olisin tarvinnut vahvistusta omalle kannalleni (jonka olen aina kokenut intuitiivisesti ja prima facie oikeaksi), vaan olen juurikin miettinyt, mikä antaa aihetta toisenlaiseen käytäntöön..
Suomalaisessa viinikirjoittamisessa ([P/p]irun blogit sikseen) olen miettinyt asiaa näinkin: jos ammatikseen viinilehteen (huomaa: pienellä) kirjoittava henkilö käyttää kieltä järjestelmällisesti väärin, miksi tulisi minun luottaa hänen ammatilliseen viiniosaamiseenkaan.
Vakavasta asiastahan tosiaan ei ollut kyse – joten annettaan kaikkien kukkastenkin rehottaa Viinipirun blogissa aivan rauhassa. Veni, vidi, aqua iacta est.
Kyllä se taitaa nyt näin olla, että Shift-namiskaan joudut turvautumaan. Versaalialoitus tulee myös muihin jalostettuihin kasvilajikkeisiin, kuten omenalajike Huvitus, perunalajikkeet Siikli ja Rosamunda. Hankalampaa tästä tulee kun Bordeaux pitäisi alueesta puhuttaessa kirjoittaa isolla ja viinityypistä puhuttaessa pienellä.
@Lamppu, miten siis kirjoitat kaksiosaisen lajikenimen? Ja toisaalta miten määritellään jonkin lajikkeen jalostusaste? Suurin osa lajikkeistahan on kuitenkin syntynyt ihmisestä riippumatta risteytymällä tai mutaatioiden kautta.
Kieltämättä ihminen harjoittaa suurtakin valintaan perustuvaa jalostusta luonnollisesti syntyneiden lajikkeiden kanssa. Mutta riittääkö pelkkä valinta (joka ei synnytä uutta lajiketta) jalostuksen määritelmäksi tässä yhteydessä? Tuntuisi erikoiselta, sillä tällöinhän lajikkeen status on varsin epävakaa (ihmisen mahdollisiin toimiin sidottuna) eikä esim. sidottuna lajikkeen syntyperään.
Onko kyse siis siitä, että kielen käytön helpottamiseksi on päätetty, että rypälelajikkeet ovat lähtökohtaisesti jalostettuja kasvilajikkeita. Sen sijaan ihmisen aiheuttamat risteytykset ja mutaatiot ovat ilman muuta jalostettuja kasvilajikkeita. Sanottakoon vielä etten tiedä biologiasta mitään, kunhan kommentoin ihan perstuntumalta.
@Aave: Enpä tuota ole tullut aiemmin pohtineeksi miksi, mutta kirjoitan kyllä jälkimmäisenkin isolla, sillä esimerkiksi alkuperäisessä postauksessa mainittu Müller-Thurgau saa nimensä Dr Hermann Müllerista, joka oli syntynyt Sveitsissä Thurgaun kantonissa (Oxford Companion of Wine, Online ed.). Useimmat kaksiosaiset lajikkeet taitavat olla risteytyksiä, jolloin se on loogista, tai adjektiiviatribuutti-ilmauksia, jolloin se ei ole loogista (Cabernet Sauvignon vs. Sauvignon Blanc/Gris). Laiskuuttani olen kompannut tässä kansainvälistä käytäntöä, koska pääsääntö näyttää pätevän myös suomeen. Ilmeisesti tässä on juuri kielenkäytön helpottamisesta kyse.
Ookoo. Aidosti monimutkainen asia, joka nojaa lopultakin sopimukseen. Vakavuudeltaan tämä koordinaatio-ongelma taitaa kuitenkin olla sen verran harmiton, että voinen myös hyvillä mielin kirjoittaa lajikkeet yhä pienellä. On se ainakin mukavamman näköistä.
Sillä vaikka Müllerit, Peroldit ym. ovat risteyttäneet rypäleitä vaihtelevin tuloksin, näen viiniköynnöslajikkeiden tuhatlukuisen joukon kuitenkin olemukseltaan lähtökohtaisesti niin luonnollisena, että pieni alkukirjain riittää kyllä aivan mainiosti.