Mikä: Laatuvalkkari Chilen suunnalta
Kenelle: Sille, jolla on laiturinnokka tai nokka
Kenelle ei: Niille, joiden mielestä tammimetsät tulisi korvata parkkipaikoilla
Hinta vs. Laatu:

Ei siinä kauaa nokka tuhissut, kun noudin edellisessä postissa mainitsemani Arboleda Chardonnayn  turhanpäiväisyyksien toimittamisen ohessa Stockmannin Alkosta. Toisinaan asiat lutviutuvat Iisakin kirkon kasaamista vinhempaan, ja sen kunniaksi, ei muuta kuin nokka sinne minne se kuuluukin, eli lasiin.

Arboledan väri taittaa reunoilla vihertävään. Tuoksussa on beef jerky-savulihaa, kypsää päärynää, samppanjoista tutumpaa briossia ja märkää olkea. Melkoinen tuoksujen moniottelija!

Makuosasto käynnistyy ylitsepursuavalla litsillä, ja jatkuu sitten yllättävän hienostunutella mineraalisella poljennolla. Keskivaiheessa korostuu hillitty, mutta erottuva hapokkuus, minkä tammen tuoma pehmeys lopuksi pyyhkäisee säälimättä mennessään kuin pakeneva vuorovesi. Maku on kokonaisuutena runsas ja vivahteikas, eikä tammea ole liiaksi (vaikka rajoilla mennäänkin). Kolmeosainen makuprofiili on jo sinänsä saavutus hintaluokan viinissä.

Mikä on Pirun epäpyhä tuomio? Ensinnäkin, litsi ei ole suosikkini viinilasissa. Kaipaisin myös lisäpotkua happosektioon, mutta toisaalta olen pilannut palettini siinä määrin, että kulauttelen tätä nykyä tuoretta sitruunamehua janojuomana. Pirun pilallemenon dokumentoinnista viiniarvion yhteenvetoon: kyseessä on ilmaisuvoimainen viini sopuisaan hintaan, jota suosittelen testaamaan!