“Tuohon aikaan on siis ollut kunnia-asia että viinejä kellaroidaan ja ne kaupataan asiakkaalle vasta kun ne ovat kypsiä juotaviksi.”

Totta, sitten talouden ruuvia alettiin kiristämään, kello pistettiin kulkemaan tuplanopeutta ennen kuin hypättiin kvartaalinaikaan ja yrityksistä vuoltiin kaikki kiinteä vähätuottoinen toiminta pois ylimääräisenä läskinä (mikä näkyy juuri nyt Finskin suunnalla). Säilyttäminen maksaa maltaita…

Kysyin pari viikkoa sitten Montecillon Marialta miten heillä on varaa säilyttää gran reservojaan vuositolkulla, kun Bordeauxin first growthit joutuvat myymään futuureja ja hän vastasi, että Montecillon omistavilla Osbourneilla on syvät taskut. Marian vastaus oli mainio, mutta lisäisin siihen vielä, että syvien taskujen lisäksi Osbourneilla näyttää olevan bisneksessä mukana kapitalistismin ideologian ulkopuolisia periaatteita, mitkä ovat näinä aikoina harvinaisia.

“Paul Masson will not sell any wine before it’s time.”

Tuohon aikaan on siis ollut kunnia-asia että viinejä kellaroidaan ja ne kaupataan asiakkaalle vasta kun ne ovat kypsiä juotaviksi.

Juuri äskettäin ihmettelin viiniwebissä vanhaa 70-luvun Alkon kuvastoa, jossa tavalliset ranskalaiset viinit olivat 10-12 vuotta vanhaa vuosikertaa tullessaan myyntiin. Harmi että tänä päivänä suuri osa viineistä myydään sinisinä ja raa´an tanniinisina.