Itse olen tuolloin Ranskanmaalla, joten väliin jää. Kyllä se vähän kirpaisee. Lienee ensimmäinen kerta, jona ajatus Välimeren talviauringon vienosta lämmöstä naamalla ei nappaa murskavoittoa Suomen tarjonnasta, vaikka pidemmän korren vetääkin. Joka tapauksessa, sormustimellinen d’Yquemiä auttanee jaksamaan talvea helmikuuhun asti, jolloin on syytä maistella jotain yhtä herkullista.

Brittiläinen pubivisa viinillä? Mikä jottei, jos visailuun yhdistetään neljä ruokalajia ja kahdeksan eri viiniä. Mange Sudin Bacchuksen pidot -nimellä kulkevissa juhlissa juontajat vilisevät silmissä; jokaisella kerralla puikoissa on eri naama.

Ensimmäiset pidot isännöineellä muotikonkari Jaakko Selinillä piisasi tarinoita. Linnanjuhlien vakkarikommentaattorina hän kertoi muun muassa tarinoita juhlien kulisseista, jatkojen riehakkuudesta ja legendaarisen boolin katalasta mausta. Jaakko vetäisee toisen illan myöhemmin joulukuussa, piakkoin itsenäisyyspäivän jälkeen, joten jos linnanjuhlien tirkistely on jokavuotinen pakkomielteesi, käy koppaamassa asiantuntijan mehukkaimmat tarinat, jotka irronnevat kahdeksannen viinilasin tietämillä.

Itse tartun puikkoihin 19.12. joten jos haluat ottaa varaslähdön jouluun, tule syömään, juomaan ja visailemaan tuolloin. Mutta mikä on palkinto? Leikkimielisen visailun voittaja nappaa pullon amaronea.

Kaipaatko pientä tekosyytä elämän sietämättömästä keveydestä nautiskeluun? Saanen auttaa asiassa: tule tiistaina Viinibakkanaaleihin ottamaan ilo irti hyvästä viinistä, ruoasta ja seurasta. Bakkanaaleista rokotetaan 68€ (sisältää kahdeksan lasia viiniä + neljä ruokaljia), mikä on edukasta jopa Laihian mittapuulla. Nähdään Mangessa!

*****

VENETON BAKKANAALIT ENCORE TI 1.11. KLO 20

Syys- ja lokakuun bakkanaalit olivat suurmenestys ja kaikki eivät mahtuneet mukaan. Nyt encore tiistaina 1.11. klo 20. Varaa paikkasi nopeasti!

Muinaiset roomalaiset ymmärsivät, että viinin juominen on mukavaa puuhaa. Mange sud ylläpitää saapasmaan traditiota järjestämällä ti 1.11. klo 20 Viinibakkanaalit yhdessä ViiniTV:n kanssa, joissa nautiskellaan elämästä maistelemalla viinejä ja herkullisia ruokia.

Bakkanaalien perinteiden mukaisesti areenalle ohjataan kaksi maailmankuulua gladiaattoria, Veneton mahtitalot, joiden paremmuusjärjestyksen ratkaisemme lopullisesti illan aikana. Kumpi suku vie voiton kotiinsa: Tommasi vai Zenato?

Illan ruokatarjonnasta vastaa Mange Sudin keittiömestari Mikko Pölkki, viineistä ja ohjelmasta ViiniTV:n Arto Koskelo ja Ilkka Sirén.

ViiniTV:n perustajat, Arto Koskelo ja Ilkka Sirén sanovat haluavansa ravistella viinin avulla kulttuuria: “nautintokielteisestä suorittamisesta elämäniloiseen olemiseen!”. Pois siis pelko kurttuotsaisesta viinin maistelusta ja haukotuttavasta viiniluennosta.

Lystin hinta on vain 68 €, mikä sisältää neljä viiniä kummaltakin talolta, alkuruoan, väliruoan, pääruoan sekä juustot! Tätä tapahtumaa et halua jättää väliin!

Sitovat ilmoittautumiset http://mangesud.fi/fi/yhteystiedot/ tai puh. 0207 11 8350

Tallberg on villiyrttivillityksineen omaperäisen keittiövelhon maineessa. Vaikutelma ei muutu talon leivän saapuessa pöytään: se on leivottu 200-vuotta vanhaan taikinajuureen. On todettava, että jos taikinan juuri on vanhempaa perua kuin rakennus, jossa Janne Sibelius ja Axel Gallen-Kallela sikailivat absinttipäissään, se on vanhaa. Ja omituista. Ja merkillisen hyvää.

Ravintolan viinilista kurottaa korkealle, kiitos takapiruna väijyvän Lauri Vainion, jonka kyllääntymistä tavoitteleva viinihulluus lienee saavuttanut lakipisteensä Kämpin dekadenteissa puitteissa. Hotellilla on tätä nykyä listoillaan pelkästään  samppanjoita yli sata kappaletta, mikä on komea määrä. Kokonaisuudessaan viinejä on yli tuhat, mikäli alakerran baari, brasserie ja toisen kerroksen Kristallibaari lasketaan mukaan. Kaikkia talon viinejä voi kiikututtaa pohjakerroksen kellarista myös Signéen, jos ravintolan viinilista ei syystä tai toisesta miellytä. Tarkkasilmäinen viinifriikki tekee Kämpin listoilta muuten löytöjä. Etsi Loiren punaviinejä, Etelä-Afrikan Chenineitä ja muita yllättäjiä.

Tulevat kuukaudet näyttävät miten voitokkaasti Signé marssii. Jos Kämp kykenee asettamaan kynnyksensä korkeudelle, jonka yli satunnainen ruokailija loikkaa kompastumatta hotellin prestiisintäyteiseen imagoon, ravintola menestyy varmasti. Toimenpiteet päämäärän saavuttamiseksi ovat tarpeen, sillä yllättävän moni elää edelleen uskossa, ettei Kämppiin sovi astua ilman silkkikravattia ja klubitakkia. Tämä on vaivannut alakerran Brasserieta, vaikka se tarjoaa kelporuokaa, sijaitsee katutasossa ja sisältää jo nimessään lupauksen mutkattomuudesta. Signén hinnoittelusta tai ruoasta se ei jää kiinni.

Signé on aidosti rohkea ja ennakkoluuloton veto konservatiivisessa maineessa olevalta ketjulta. Ennen kaikkea sen toiminnassa tuntuu olevan sydäntä enemmän kuin aikaisemmissa Kämpin ravintoloissa yhteensä.

Disclaimer: Palace kustansi pressimaistelut

Muinaiset roomalaiset ymmärsivät, että viinin juominen on mukavaa puuhaa. ViiniTV ylläpitää saapasmaan traditiota järjestämällä 26.9. ja 19.10 ravintola Mange Sudissa Viinibakkanaalit, joissa nautiskellaan elämästä maistelemalla viinejä ja herkullisia ruokia.

Bakkanaalien perinteiden mukaisesti areenalle ohjataan kaksi gladiaattoria, Veneton mahtitalot, joiden paremmuusjärjestyksen ratkaisemme lopullisesti illan aikana. Kumpi suku vie voiton kotiinsa: Tommasi vai Zenato? Amaronea lasiin!

Illan ruokatarjonnasta vastaa Mange Sudin keittiömestari Mikko Pölkki, viineistä ja ohjelmasta ViiniTV:n Arto Koskelo ja Ilkka Sirén.

ViiniTV:n perustajat, Arto Koskelo ja Ilkka Sirén sanovat haluavansa ravistella viinin avulla kulttuuria: “nautintokielteisestä suorittamisesta elämäniloiseen olemiseen!”. Pois siis pelko kurttuotsaisesta viinin maistelusta ja haukotuttavasta viiniluennosta.

Lystin hinta on vain 68 €, mikä sisältää 4 viiniä kummaltakin talolta, alkuruoan, väliruoan, pääruoan sekä juustot! Tätä tapahtumaa et halua jättää väliin!

Sitovat ilmoittautumiset osoitteeseen http://mangesud.fi/fi/yhteystiedot tai puh. 0207 11 8350

Viinipiru toivottaa baarille onnea ja menestystä, mutta huomauttaa samalla, että valittu sijainti jää poikkikadun verran Helsingin korskeimman, herraskaisimman, hillityimmän ja vaatimattomimman kaupunginosan ulkopuolelle. Fabiani nimittäin lipsahtaa Kluuvin puolelle, siinä missä viereinen Unioninkatu kuuluisi yhä Kruununhakaan ja sen empiiriseen loistoon. Muttei Fabianikaan huono ole, päinvastoin.

Viinin vinkkelistä mielenkiintoisin viritys löytynee tällä kertaa Tampereelta, jossa viinisiepolle on tyrkyllä tilaisuus lentää kuumailmapallolla kuin Jules Vernen Phileas Fogg konsanaan, samppanjaa siemaillen ja pikkupurtavaa pupeltaen auringon hakiessa horisonttia herraskaisin ottein.

Tempauksen järjestää Winenergy niminen tuore lafka, jonka takana huseeraa pari tuttua viinihullua. Lentely kustantaa 200 euroa ja sisältää kuohuvat. Muistan maksaneeni kuumailmapalloilusta saman summan liki kymmenen vuotta sitten. Tuo lento sisälsi muovikupillisen kuplivaa, joka ei ollut samppanjaa nähnytkään. Tällä kertaa ongelma on enemmäkin runsaudenpula, kuten alla oleva lista tarjolla olevista juomista osoittaa. Suosittelen osallistujia kokeilemaan, kuinka kännissä kuumailmapallolla voi laskeutua ilman että vakuutusyhtiön tarkastajien kiroilu kuuluu tapahtumapaikalle asti.

Pommery Earth
Pommery Summertime
Gosset Grande Reserve
Gosset Grand Rose
Gosset Grand Millesime 2000
Ayala Brut Majeur
Ayala Zéro Dosage
Ayala Cuvée Perle d’Ayala

Vaikka maltillisen kokoiseen kapistukseen ei tiettävästi mahdu kerralla rykmentillistä viinisieppoja, tuoreen tiedon mukaan halukkaita mahtuu vielä kyytiin. Tsekatkaa yksityiskohdat ja yhteystiedot suoraan sylttytehtaalta. Jos päädyt siemailemaan, postaa kommenttikenttään linkki kuviin!

Ravintola Särkänlinna on piilossa Särkän linnoitussaaressa. Nautiskelija voi kiskaista apertiivinsa sisäpihalla 1700-luvun tykkejä ja linnoituksen valleja tuijotellen. Putkilomaisen ja hullunkurisesti viettävän ravintolan ikkunoista avautuu aava meri. Lista on uuden kokin, Jussi Kuuluvaisen, myötä siinä määrin iskussa, ettei hinnoittelussa näkyvä parin euron saariekstra juurikaan sieppaa. Sälli enemmän kuin osaa hommansa. Klassisiin vanhan mantereen herkkuihin kallellaan oleva viinilista on myös tikissä. Tyrkyllä olevan alkupalalankun voi kuulemma vetää pikniksettinä linnoituksen muureilla, jos säät suosivat ja asiasta muistaa mainita varauksen yhteydessä. Särkänlinna on kahdesta paikasta Pirun suosikki sekä tunnelmansa että tyylinsä puolesta.

Seuraavaksi soudin Boathouseen, jonka terassilta voi  kuvitella näkevänsä  kirkkaana päivänä Tallinnaan. Paikka on hakenut vaikutteita USA:n itärannikon tunnelmista, mikä näkyy myös viinilistan jenkkivalikoimissa. Piisin puolella häärii entinen moukarinheittäjä, Lasse Koistinen, joka on menestynyt myös kokkauskisoissa, joten kauha pysyy jämäkästi näpeissä. Annoksissa käytetään villiyrttejä, joista osa on poimittu kivikkoisen saaren rantatörmiltä. Informaatiopalanen: kesäkaudella Boathouse on auki myös lounasaikaan ja sunnuntaisin.

Alla pari kuvaa meiningistä (huom. obs. kuvissa on ammattisikailijalle nikkaroituja maistelupläjäyksiä, jotka ovat pienemmän kokoisia kuin listalta tilattuina).

Disclaimer: Palace piffasi pläjäyksen.

Jään kohtuu usein koleaksi Kalifornian hehkuteimmille viineille, mutta Ridgen viineistä pidän kovastikin. Tilan ykkösnyrkki, Monte Bello, nautti kulttiasemasta jo ennen ryöstökalastetun kategorian keksimistä. Viini lukeutuu USA:n pitkäikäisimpien viinien joukkoon; nimittävätpä jotkut jopa pitkäikäisimmäksi. 1970-luvun Bellot ovat yhä hyvässä iskussa. Vuosikerralla 1994 on vielä runsaasti aikaa edessään.

Monte Bellojen matala volttitaso yllättää Napan lukuihin tottuneen: 1994 on 12,7% ja 1999 sekä 2006 tasan 13%, mitä voi pitää yhtä merkittävänä kuin merkillisenä näinä ilmastonmuutoksen ja kypsyyden metsästyksen aikoina, joina Bordeaux’kin tuottaa 14 volttisia viinejä ja Sonoma yli 15 prosenttisia, Napa-laaksosta puhumattakaan.

Alkoholin maltillisuus ei ole ainoa asia, minkä vuoksi Ridgen viinejä voi nimitellä eurooppalaistyylisiksi, vaikka moinen ei varsinainen myyntivaltti maakunnassa olekaan (“eurooppalaiset hienostelevat ja tekevät virheellistä viiniä, joka haisee takapuolelta, mitä elostelevat eurooppalaiset rakastavat”). Viinien teossa karsastetaan voimaa, mikä tekee niistä vaikeasti lähestyttäviä konsentraatioon hurahtaneille jenkkikriitikoille, jotka ovat harhautuneet hyvän viinin poluilta ja etsivät maakunnan Caberneteista rusinasoppaan taittavia ylikypsyyden merkkejä, marsun aggressiivisuutta ja tanniineja, jotka sopisivat paremmin kukkakoristeiseen teekuppiin kuin viinilasiin.

Osa Ridgen tarhoista sijaitsee kalkkipohjaisilla maaperällä, minkälaista on tarjolla Kaliforniassa niukalti. Kuulin saapasmaassa suoraan hevosen suusta väitteen, jonka todenmukaisuutta en ole kyennyt vahvistamaan, jonka mukaan 80% maailman kalkkipitoisista maista sijaitsisi vanhalla mantereella. Mene ja tiedä. Se selittäisi, miksi klassisia eurooppalaisia tyylejä on ollut historiallisesti vaikea kopioida ilmastoissa, joiden olosuhteet ovat paperilla liki identtisiä rypäleiden historiallisten kotikontujen kanssa (“Mutta emmehän me halua tehdä eurooppalaisen tyylistä viiniä”, huutavat australialaiset ja argentiinalaiset yhteen ääneen! “Vaikka haluaisitte, ette voisi”, vastaa eurooppalainen). Eräät Napan Cabernetit näyttävät muodostavan poikkeuksen.

Monte Bello on hieno vinkku sekä rakenteeltaan että hedelmältään, mutta koska olen kyllästynyt Bordeauxin viineihin (en pelkästään hinnoittelun vuoksi, vaikka pankkiirien ahneutta tavoitteleva hinnoittelu lisääkin tympääntymistäni), en syttynyt Monte Bellosta yhtä paljon kuin tilan Geyservillestä, jota olen hehkuttanut blogissa aikaisemminkin. Se on makuhermot rullalle potkaiseva viini, jossa on sekä runsautta, rakennetta että raikkautta.

Geyserville on Zinfandel-vetoinen blendi, jossa on yleisimmin tukipatteristona Carignania ja Petit sirahia. Zinfandelia ei varsinaisesti arvosteta Kaliforniassa, vaikka se onkin alueen “oma rypäle” (käsikirjan mukaan kulttiviinin pitää olla tammessa uitettu ja Cabernet-vetoinen), minkä vuoksi Geyservillen pyyntihinta jää alle kolmannekseen Monte Bellon vastaavasta. Koska Geyserville on mielestäni jopa Monte Belloa parempi viini, olen taipuvainen uskomaan, että se on hintaansa nähden poikkeuksellisen hyvä ostos.

Mistä sitä saa? Ei ainakaan Alkosta. Jos haluat testata vinkun, käy juomassa pullollinen Kitchen g18:ssa (63€/pullo, hintakerroin 2 maahantuojan hinnasta). Tilaa pöytään symboliikkaa täyteen ladattu kombinaatio: entrecôte ja Geyserville. Yhdistelmä sijoittuu kulttuurin arvohierarkkiassa naudan sisäfileen ja kultti-Cabernetin alapuolelle, mutta tuottaa nautinnon, joka nousee Pirun kirjoissa niiden ohi.

Disclaimer: maahantuoja piffasi pihvit

Päivän Hesari vihjaisee, että Senaatintorin laidalla olevaan Kiseleffin taloon olisi tulossa viinibaari, jahka jo tovin jatkunut ja yli kymmenen miljoonaa euroa kustantanut remontti saatetaan päätepisteeseensä kuluvan kevään aikana. Mikäli huhu pitää kutinsa, minimetropolin tarjonta kasvaa jälleen yhden viinibaarin verran. En löydä tarkempaa tietoa kuviosta, joten jos joku on paremmin kartalla, kerrohan meille muillekin.

Sijainti olisi varsin passeli. Kiseleffin talo sattuu varjostamaan liki päivittäistä kulkureittiäni, joka halkaisee Kruununhaan torin, jota nimitetään myös Senaatintoriksi Krunikkana tunnetun kaupunginosan ulkopuolella. Rakeiden, rännän, pölypilvien, vedenpaisumuksen tai lokinpaskan piinatessa, lasillinen laatuviiniä saattaisi kostuttaa matkamiehen kurkkua juuri sopivalla tavalla.