Siirry sisältöön

Artikkelit, jotka ovat liitettynä avainsanaan ‘alko’

Alko ja sen valikoiman konfliktiviinit

Absurdia. Alko myy tietoisesti konfliktiviinejä, joiden rypäleet ovat kasvaneet rynnäkkökiväärien piippujen katveessa kiistanalaisilla mailla. Alkon ratkaisu tilanteeseen? Se poistaa merkinnän ‘israelilainen’ nettisivuiltaan ja jatkaa tuotteiden myyntiä hyllyissä. Melko vastuullista?

Alko_logo

“Finnwatch: Valtionyhtiö Alko tukee Israelin laittomia siirtokuntia

(…) Ulkoasiainministeriön kanssa käytyjen keskustelujen seurauksena Alko kertoo siirtäneensä siirtokuntatuotteet kategoriaan “Muut maat”. Alkossa myydään kuitenkin yhä laittomista siirtokunnista peräisin olevia viinejä, joiden etiketissä niiden väitetään tulevan Israelin valtion alueelta.” – Hämeenkaiku

Ajatellaanpa, että kyseessä olisi jokin muu epäeettisesti valmistettu kulutushyödyke. Vaikkapa lapsityövoimalla tehdyt farkut.

“Tiedostamme, että mallistomme bangladeshilaiset farmarihousut on valmistettu lapsityövoimalla, mutta olemme ratkaisseet asian leikkaamalla kategorian tuotteista pois alkuperämaamerkintälaput, joten esteitä myynnin jatkamiselle ei nähdäksemme ole. Vastuullisen ostotoiminnan raportissa orja- ja lapsityövoiman käyttöämme käsitellään osiossa ‘muut tuotantotavat’.”

Erikoinen käytäntö valtionyritykseltä. Älkää ostako konfliktiviinejä.

Viinilukot auki

Kuva

Oletko jo käynyt lisäämässä puumerkkisi listaan? Monopolin perustamisesta ei koskaan äänestetty. Nyt siitä olisi mahdollisuus äänestää, kuten merkittävässä asiassa olisi aiheellista. Huom. Obs. Äänestyksen kannattaminen ei ole sama asia kuin myynnin vapauttamisen puoltaminen. Kyse on äänen antamisesta avoimelle keskustelulle, toimivalle demokratialle ja oikeudelle valita. Itse pihvinä oleva asia, monopolin asema, punnitaan Kyllä ja Ei -äänten voimin äänestyksessä, jota kyseisellä aloitteella tavoitellaan.

Ääniä tarvitaan lisää 49.000. Levitä siis viestiä tästä maltillisesta alkoholipoliittisesta vaihtoehdosta, mikäli toivot kotimaisen juomakulttuurin kehittymistä.

Kommentti: kotimaista viinapolitiikkaa

Alko on julkaissut vuoden myyntitilastonsa. Lonkerolla ja Koskenkorvalla menee edelleen hyvin. Viineistä top kymmeneen mahtuvat vain J.P. Chenet ja Gato Negro, molemmat ensisijaisesti laatikoissa. Kumpikaan listalle sijoittunut viini ei edusta markkinoiden edullisinta vaihtoehtoa, vaikka toki hintahaitarin alapäässä ollaankin.

Sen sijaan silmiin pistävää on nähdäkseni tämä:

Aika hiljaa ollaan siitä, että Altia laski viime vuonna Kossun hintaa puolustaakseen hallitsevaa markkina-asemaansa, ja sen seurauksena Koskenkorvaa myytiin 50.000 litraa enemmän kuin edellisenä vuonna. Perinteisellä suomalaisella logiikalla Altian edesvastuuttomat toimet nostivat kokonaiskulutusta ja kuolleisuutta. Alennus kumosi valtion veropolitiikalla haettuja hyötyjä. Altia on valtion omistama yritys.

ps. Alkon ostaja siirtyi kuulemma viime vuonna Alkosta Altian palvelukseen. Hänen uutena vastuunaan on Altian päätuote, Koskenkorva.

Kansanäänestys monopolin tulevaisuudesta

Petri Viglionen käynnistämä kampanja Alkon monopoliaseman asettamisesta kansanäänestykseen mietojen juomien saralla käynnistyi eilen Kolmen sepän patsaalla. Itse aloitteen, jonka ytimessä on ajatus vähittäismyyntimonopolin tulevaisuuden ratkaisemisesta demokratian keinoin, löydät täältä. Nimien keräys päättyy 15.4.2013. Aikaisemmin tämän kaltaiset kansalaisilta lähtevät aloitteet eivät olleet mahdollisia, joten Viglione näyttäisi olevan pioneeri aloitteensa kanssa useammallakin tavalla.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä alkoholilain perusteiden tarkistamiseksi. Kansanäänestyksessä ehdotetaan kysyttävän “Tuleeko mietojen alkoholijuomien vähittäismyynti vapauttaa kilpailulle?” ja äänestäjille tarjotaan kaksi vastausvaihtoehtoa; “kyllä” ja “ei”.

Kansanäänestys ehdotetaan järjestettäväksi europarlamenttivaalien yhteydessä 8.6.2014. Ehdotettu laki, jolla äänestyksesä säädetään, on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2013.

Tuen kampanjan tavoitetta avoimesti.

Vieraskynä: Erottajan Alko säilytettävä

Huonoja uutisia viininystäville. Erottajan Alkon toiminta ajetaan alas kuun lopussa. Sääli, sillä Erottajan liikeen toiminta on ollut ihmiskasvoista ja asiantuntevaa. Jopa siinä määrin, että monien mielestä Alkon lippulaivamyymälä on sijainnut Kampin sijasta Erottajalla.

Kuulemani mukaan Erottajan myyjät ripotellaan kiireesti muihin myymälöihin. Intohimoisesti työhönsä suhtautuva osaaja ei välttämättä löydä täyttymystä esimerkiksi Stockmannin Alkon markettiympäristössä, joten Erottajan liikkeen alasajo ei ole nähdäkseni ainoastaan signaali viininharrastajille, vaan myös monopolin omille myymälätyöntekijöille. Jos Alko arvostaisi työntekijöitä, jotka omistautuvat työnantajalleen ja kouluttautuvat pitkälti vapaa-ajallaan, se antaisi heille lisää vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia Alkon erityisliikkeiden kehitystyössä, ei tarjoaisi litsaria poskelle.

Erottajan myymälän lopettaminen on takaisku viinikulttuurille, jonka kukoistuksen tiellä monopoli päättäväisesti seisoo. Etenkin, koska Alkon ilmoitus “vuokrasopimuksen valitettavasta päättymisestä” ei tietojeni mukaan kerro koko totuutta asetelmasta, saatika tavasta, jolla valtion omistama suuryritys toimii vapailla vuokramarkkinoilla.

Alla Otto Niemisen avoin kirje Alkolle, joka julkaistaan suomeksi käännettynä tässä yhteydessä.

Parahin Alko,


Kuulin hiljattain uutisen, että aiot sulkea Erottajan-myymälän tämän kuun lopussa. Miksi? Asiointi kanssasi, Alko, saa minut tuntemaan itseni salaliittoteoreetikoksi, koska tapasi perustella menettelysi vaikuttaa käytännössä aina järjettömältä. Salaliittoteoriani on seuraava: tarkoituksesi on näivettää viinin harrastaminen tässä maassa.


Mitkä sitten ovat todisteeni?


Ensinnäkin valikoimasi on kelvoton. Luot harhakuvan monipuolisuudesta tuomalla markkinoille viinejä maista kuten Kiina ja Intia, mutta maisteltaessa nämä viinit – sekä uusien että jo vakiintuneiden alueiden tuotteet – maistuvat epäilyttävästi samalta. Erityisesti huokeampien viinien tapauksessa. Alle 15 euron hintaluokassa ”erilaisia” espanjalaisia punaviinejä on kutakuinkin 60, mutta maisteltaessa vaikuttaa paremminkin siltä, että viinejä on vain yksi, mutta etikettejä 60.

Myöskään niin sanottujen vakavasti otettavien viinien laita ei ole sen kehuttavampi. Miksi otat valikoimaan likipitäen vain ja ainoastaan ”moderneja” viinejä – pehmeitä ja täyteläisiä, joissa tammi ja ylikypsät aromit korostuvat, mutta joissa rypäle ja terroir jäävät huomiotta? ”Hienojen viinien” valikoimanne on kovin yksipuolinen. Kyllä niitä oikeassa viinimaailmassa riittää, vaikka Alkon valikoimien perusteella sitä ei uskoisi.

Sinulla on kylläkin tilausvalikoima, jossa on joitakin aidosti kiinnostavia viinejä. Viinejä, joissa on luonnetta. Jopa haastavia ja jännittäviä viinejä! Miksi järjestelmällisesti lyöt laimin kyseistä valikoimaa? Miksi myymälöilläsi on lupa pitää valikoimissaan kerrallaan ainoastaan kymmenen erikoisvalikoiman nimikettä? Miksi Arkadian myymälä, jolla yksin saa olla laajempi valikoima erikoisvalikoiman tuotteita, ei saa laittaa hyllyihinsä valikoiman uutuustuotteita lainkaan? Miksi nähdä näin julmetusti vaivaa sen eteen, että kiinnostavat viinit pysyvät niiden saavuttamattomissa, jotka niihin haluavat tutustua?

 
Toinen salaliittoteoriaani tukeva todiste on, että sulkemalla Erottajan-myymälän tulet samalla soittaneeksi kuolinkelloja koko suomalaiselle viinikulttuurille. Erottaja on ainoa myymälä, joka ei ole supermarket, vaan niin lähellä oikeaa erikoismyymälää kuin se kammottavalla valikoimallasi vain on mahdollista. Sieltä saa, toisin kuin Stockmannin tai Arkadian-myymälästäsi, kohteliasta ja asiantuntevaa palvelua jokaiselta myyjältä. Toisin kuin kahdessa muussa ”erikoismyymälässä”, Erottajan henkilökunta kuuntelee aktiivisesti asiakkaita ja yrittää haalia valikoimaansa viinejä, joista asiakkaat saattaisivat pitää. Erottajan henkilökunta on vilpittömän kiinnostunutta viineistä ja epäilemättä koko organisaationne asiantuntevinta väkeä. Sellaista palvelua ei saa supermarketista.

Sulkemalla ainoan myymälän, joka ei ole supermarket, teet karhunpalveluksen sekä meillä viininystäville että Erottajan erinomaiselle henkilökunnalle; me ansaitsemme Erottajan tarjoamia kiinnostavia viinejä, he puolestaan ansaitsevat saada tehdä työtään paikassa, jossa heidän ammattitaitonsa ei valu hukkaan. Rautalangasta vääntäen: valtaosa Alkoista passiivisesti päättää, mitä me juomme, mutta Erottaja kuuntelee asiakkaitaan ja aktiivisesti pyrkii löytämään asiakkaiden haluamia viinejä.


Ainoa mielekäs johtopäätös on, että sinä, Alko, et oikeasti välitä viinikulttuurista. Haluatko todella muuttaa kaikki Alkot supermarketeiksi, joissa voit huseerata kuin mikäkin populisti ja väittää, että nykyinen kurja valikoima on juuri sitä mitä keskivertoihminen haluaa, ja näin evätä kunnollisen valikoima niiltä, joille se todella merkitsee. Miksi sinä vihaat meitä viininystäviä? Jos todella mielit palvella meitä intoilijoita, älä sulje Erottajaa. Avaa mieluummin enemmän samanlaisia myymälöitä.

- Otto Nieminen, Repository of Useless Information

Tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa

Hysss, myymme erikoisviiniä monopolille

Alla sellaisenaan luku piemontelaisen La Spinetta -viinitilan Giorgio Rivettin uutiskirjeestä, jossa käsitellään monopolien kummallisuuksia. Kuten sitä, kuinka tila, joka tuottaa 25.000 pulloa, voi myydä monopolille 120.000 pulloa baroloa. Vaikka esimerkin ei tarvitse missään tapauksessa olla Suomesta, mieleen nousevat silti alta parin kympin barbarescot ja eräät muut hinnoillaan yllättävät rajallisen saatavuuden tuotteet. Lukekaapa ajatuksella.

“Some concerns… How the market reacts, when wine monopolies turn into very powerful buyers…

Some of you might be very familiar with the system of wine monopolies importing the wines from around the world and controlling the sales in their market. If you live in Scandinavia or Canada, you are very aware of this concept. But even some States in the US, like e.g. Pennsylvania have a government / state controlled board that buys and sells alcohol.

Not all monopolies work the same way, there are great differences between LCBO, SAQ, Systembolaget, AGLC, LCLB, ALKO, etc.. For a winery like us, that would like to be present in all those markets, this gets very confusing. In addition there are agents between the monopoly and the supplier, that take care of the logistics and/or of the extensive bureaucracy. They are the middleman between supplier and government buyer.

Some of these monopolies are buyers of gigantic volumes and therefore have an enormous buying power. The people who work for them and make buying decisions, decide for containers and containers of wine. Most monopolies have different listings. The general one, that may continue over years, where each year the same product with the newest vintage will be purchased and sold or a special listing, where more high end products find their place with a selected vintage. The enormous buying power in some markets result into very compatible consumer prices, especially if no extra alcohol taxes are being imposed. Also the portfolio diversity might increase due to the importance of a monopoly buyer.

From the winery point of you a permanent general listing of a wine, which is produced in large quantity, is extremely desirable. The monopoly gives tenders (similar to a pitch in business consulting or marketing) for such listings and the suppliers are invited to submit a wine and to participate in the tender. Lucky is the producer who wins such a tender.

La Spinetta is very active in some monopoly markets, less in others, but a general listing we have not yet achieved. On the one hand this might be a pity on the other we are not obligated to provide a big quantity of one wine to just one monopoly customer, which might force us to reduce sales in other markets. Participating in a tender or not, we always watch developments in monopoly markets. And lately we have to admit, that we find it concerning to see, that producers win tenders with quantities that seem to exceed their production and with aggressively low prices that seem impossible to us. How for example may a Barolo producer, who’s vineyards allow a maximum production of 25.000 bottles, win a tender for 120.000 bottles? Very mysterious to us and a development that we as a quality producer and representative of Piedmont wine making find tremendously worrisome…”

Eikö se jo väsy sorsimaan Alkoa?

Kiinnitä huomiota tyylikkääseen paitaan, jossa julistan ikuista rakkautta ylihintaisille Bordeauxeille

Kuin sopivaksi jatkeeksi edelliselle Alko-parodialle, kuvakkeen kautta viimeisimmät hölynpölyni Radio Cityn Rockotteessa, missä kommentoin Alkon kannatustutkimusten luotettavuutta. Reilu viikon päästä lähden takaisin Languedociin, josta on odotettavissa juttua enemmänkin!

Isoveljen juhlajuoma


Kun Isoveli täyttää pyöreitä, pöydät pannaan koreiksi kuin Suuren johtajan syntymäpäivillä konsanaan; mikään ei ole liian hyvää rakkaalle juhlakalulle. Lukuisista maailman kolkista virtaa onnittelusähkeitä, joissa muistutetaan Alkon saavutuksista alkoholipolitiikan saralla kahdeksana vuosikymmenenä.

Ulko-oven pielessä päivystävät pienpanimot pääsevät hetkeksi porstuan puolelle, sillä monopoli on ilmoittanut huolivansa juhlallisuuksien ajaksi hyllyihin liudan kotimaisia pienpanimo-oluita, kunhan panimot onnittelevat sankaria alamaimaisesti etiketeissään.

Kansa ei jää osattomaksi juhlahumusta, sitä muistetaan leivällä ja sirkushuveilla. Merkkipäivän kunniaksi lippulaivan vitriinit täyttyvät hetkeksi pulloista, joiden herraskaiset hinnat varmistavat, että toisin kuin Alkon kiskurivoitot, ne päätyvät harvojen herkuiksi. Kansalaiset saavat sen sijaan ostaa “laadukkaan ja kätevän Uniikki-lokerokassin 6 pullolle tarjoushintaan Alkon myymälöistä”. Sankarin anteliaisuutta ei käy kiistämän.

Aitoa samppanjaa sen olla pitää! Joviaali juhlakalu on tilannut Ranskanmaalta jättikokoisia samppanjapulloja juhlistamaan itseään. Ne saapuvat Taittingerin samppanjatalolta näyttävästi juuri ennen h-hetkeä. Mukana tullee kultaisella kynällä kirjoitettu onnittelukirje, jota ei tohdita näyttää kansalle. Se sisältänee kohteliaisuuksia ja onnentoivotuksia, kukaties myös kultaisia kyniä.

Muinaisen Babylonian itsevaltaiselta kuninkaalta nimensä saaneet nebuchadnezzar-pullot vetävät viisitoista litraa kuplajuomaa kukin, mikä olisi suuri määrä jopa Alkon hallintoneuvoston jäsenille, mikäli säännökset sallisivat kuormasta juomisen ja enemmistö neuvosten jäsenistä ei edistäisi alkoholin myymisestä ylijäävällä ajallaan alkoholikielteistä raittiutta.

Kansa päässee ihastelemaan suuria syntymäpäiväpulloja lippulaivamyymälässä. Merkkipäivä huipentunee tilaisuuteen, joka alkaa ja päättyy raikuvalla selkientaputuksella. Välissä kuullaan vallitsevaa status quota jämäköittäviä linjapuheita Alkon johdolta sekä poliittisilta päättäjiltä, jotka näyttävät tummissa puvuissaan ja pirteissä kravaateissaan identtisiltä, kuten näyttävät myös seuraavana päivänä ja sitä seuraavana, jolloin juhlapäivän paraatipuheet ovat enää vain haalistuneita muistoja. Cento anni Alkon monopoli!

Jorma-tasting

Täytyihän se Jormakin maistaa. On se mukiloiva juoma, hurja tekoväline ja puhutteleva makukokemus. Oletko sinä maistanut Jormaa? Minkä ruoan kanssa yhdistäisit Jorman?

15 glögiä riviin mars


Kävin maistelemassa glögejä Ilta-Sanomissa, mistä löytyy juttua viikonlopun lehdestä. Kuppeihin kaadettiin 15 Alkon valikoiman joulujuomaa, joiden joukosta löytyi muutama maustehirvitys, kourallinen ylimakeita mehumaisia glögejä, yksittäinen mantelimonsteri ja eräs keinotekoisella kahvin aromilla raiskattu glögi, jonka rankkasin listan huonoimmaksi.

En mene tuloksiin mikroskooppisella tarkkuudella, koska kattava lista löytyy lehdestä, mutta kuuden hengen raatimme, joka sisälsi vuoden hovimestarin, vuoden drinkinvääntäjän, kaksi tv-kokkia, kiroilevan joulupukin ja minut, nosti kärkeen Blossan valmistaman perusglögin, joka osoittautui konstailemattomaksi, tasapainoiseksi ja maukkaaksi. Eräänlaiseksi glögin platonilaisen ideaopin arkkityypiksi.

Blossa Vinglöggin (6,98€) maussa happojen ja sokerin tasapaino miellytti ammattinaukkaajan suuta ja loppumaun hento bitterisyys kruunasi kokonaisuuden, toi pläjäykseen pituutta ja glögikategoriassa kipeästi kaivattua kompleksisuutta. Puisevaa neilikkaa ja äitelää makeutta oli toki liikaa, kuten muissakin glögeissä, mutta koska joulujuoman ei ole tarkoitus olla ympärivuotiseen käyttöön soveltuva (sus’siunakkoon), runsaus käy kausiluonteisesta poikkeuksesta sääntöön. Glögi tekee kaamoksesta nautinnollisempaa, lasin kerrallaan, koska useampaa ei pysty nauttimaan sanan merkitykselle uskollisella tavalla. Samalla se varttaa siemailijan onnistuneesti osaksi vuodenaikojen vääjäämätöntä rytmiä, mikä on laadultaan sielukasta toimintaa.

Raati ei tuntenut tuotteiden hintoja, koska glögit nautittiin sokkona. Seitsemän euroa maksava voittaja oli likipitäen puolet edullisempi kuin viimeiseksi rankattu hirvitys, joka oli kreikkalaisen näytelmäkirjallisuuden sääntöjen mukaisesti samaisen valmistajan tuote.

Toiseksi sijoittui V.S.O.P. Juhla Glögi, joka on verrokkiryhmästä poikkeavassa makuprofiilissaan jonkinlainen “onnistunut epäglögi”, mikä lienee parempi kohtalo kuin olla “epäonnistunut glögi”. Nimen kirjoitussasussa ei liiemmin piitata  suomenkielen yhdyssanasäännöistä, mutta siitä viis: tämä makeiden maustesotkujen vuorineuvos osoittautui maukkaaksi ja esitti herraskaisesta konjakkimaisuudestaan huolimatta kattauksen tyylikkäimmät elkeet.

Mittelön pahnanpohjimmaiseksi rankattiin Blossan vuosiglögi 11, jonka tuhkakupin käryn ja kahviesanssin kuorruttamaa aistirikkomusta kuvailin ensimmäisessä kappaleessa rajuun metaforaan tukeutuen. Pahoittelut siitä hyvä Blossa, mutta en ymmärrä mitä ajattelitte päästäessänne tämän tuotteen maailmalle.

Kyseiset kolme glögiä olivat omissa papereissani lopullisten tulosten mukaisessa järjestyksessä, joten jos Viinipirun kauden vinkit painavat puntarissasi, hamuile hyllyiltä punaista Blossaa (ja ole tarkka, ettei koriin päädy tummanpuhuvaa vuosikerta-Blossaa, sillä se on kanttarelliksi naamioitunut seitikki) tai V.S.O.P. Juhla Glögiä, jos edes harkitset sikariksi panemista glögin juomisen oheistoimintona. Nautinnollisia hetkiä kaamokseen.

1. Blossa Vinglögg 6,98€

2. V.S.O.P. Juhla Glögi 9,98€

15. Blossa 11 11,98€

Piru näyttää Pukin lähettyvillä käenpojalta

Vielä vinkki loppuun: jos glögin alkoholipitoisuus on etiketin mukaan 15%:n tuolla puolen, lisää sekotukseen neljännes mitä tahansa aukiolevaa punaviiniä, koska Alkon valikoimien glögien konsentraatio on liki poikkeuksetta liiallinen. Jos haluat säilyttää ajokuntosi, lisää viinin sijasta vettä.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 31 muun seuraajan joukkoon