Artikkelit, jotka ovat liitettynä avainsanaan ‘Espanja’

Bullas, jääviiniä autiomaasta

- Usein kyse on sukupolven mittaisesta kuilusta. Isoisät valmistivat viiniä, mutta seuraava sukupolvi ei  jatkanut työtä. Lapsenlapset ovat palanneet juurille, mutta tekevät asiat uudella tavalla. Crianza-reserva-gran reserva -jaottelu ei merkitse enää ja viiniä viedään ulkomaille enemmän kuin koskaan aikaisemmin, Alfonso García Sánchez kertoo. 

Tässä maassa eivät tomaatit hillu

Sánchezin luotsaamaa Bodega Monastrellin viinitilaa on siunattu oudolla sijainnilla. Se istuu keskellä asuttamatonta luonnonsuojelualuetta Bullasissa, Murcian maakunnassa Kaakkois-Espanjassa. Koruttoman viinitilan rakennusta ympäröivää maisemaa rytmittävät paljaat köynnösrungot, jotka versovat kivimaasta kuin sitkeät rikkaruohot. Tarhat kasvavat lähes autiomaassa, 800 metrin korkeudella, eikä kevään myöhästyminen auta asiaa. Kaunis, mutta karu maisema.

Alueen mikroilmasto on vähintään yhtä erikoinen sekoitus ääripäitä kuin itse maisemakin. Laaksoa ympäröivät vuoret muodostavat alueesta kattilan. Kesäpäivinä ilma seisoo ja maa käristyy.

- Elohopea kipuaa tuskallisen korkealle, toisinaan yli neljäänkymmeneen, Alfonso pudistelee päätään.

Se on liikaa paitsi ihmisille, myös köynnöksille, jotka pyrkivät suojautumaan auringolta kasvamalla visusti lehtien alla piilossa ultraviolettisäteiltä. Talviaikaan sen sijaan sataa lunta, toisinaan puolikin metriä. Ääripäästä toiseen. Kontrastit tarkoittavat kumman hyvää viiniä, kuten saan pian huomata.

Alfonson kellarissa on miellyttävä lämpötila

Murcian maakunnan ruoka on erinomaista

Tämä on Monastrell-lajikkeen valtakunta. Se kykenee kestämään vaativia olosuhteita, siinä missä muut lajikkeet epäonnistuvat. Kesän kuumuutta, talven kylmyyttä ja kasvukautta määrittelevää äärimmäistä kuivuutta. Jopa 3000 vuosittaisen aurinkotunnin ja toisinaan 200 milliin jäävän sademäärän yhdistelmä on brutaali. Kaikella on hintansa: tyypilliset Monastrell-köynnökset tuottavat vain kilosta kahteen rypäleitä. Vanhemmasta köynnöksestä saadaan vain yksi pullo, koska kastelua ei käytetä. Monastrell-köynnökset kasvavat paikoissa, joissa muut kasvit eivät selviäisi. Jääräpäinen lajike.

Monastrellin sopeutumista olosuhteisiin on edistänyt aika. Tutkimusten mukaan se saapui Murcian alueelle Lähi-Idästä hurjat 2500-vuotta sitten, ja levisi vasta myöhemmin Ranskaan, minkä Bullasin tuottajat muistavat säntillisesti mainita. Jotain alueen olosuhteista kertoo se, että monet tarhat ovat eurooppalaisella juurakolla, mikä tekee Bullasista poikkeuksen maanosan viinikartalla. Fylloxera-viinikirva ei löydä ihanneolosuhteita kuumasta hiekkaisesta maaperästä.

Bullasin talonpoikainen alue on pukeutunut kruunuun

Cehegín on pilattu kauniilla maisemalla. Pannaan tuohon Citymarket ja tuohon K-Rauta.

Suuntaamme Bodega Monastrellin päärakennukseen, mutta ensin odotamme muutaman minuutin auringon paahteessa. Alfonso käy käynnistämässä generaattorin toisaalla, jotta rakennukseen saadaan valot päälle. Luonnonsuojelualueelle ei saa vetää edes sähköjä, joten generaattoria käytetään tarpeen vaatiessa. Valot syttyvät, astun sisään. Se on hyvä asia, sillä huhtikuinen aurinko onnistuu kärventämään aurinkoon tottumattoman pohjoisen barbaarin ihoa. En osaa edes kuvitella kuinka tukalaa tarhoilla on elokuussa. Viikko ennen vierailuani oli kuulemma yöpakkasta, nyt lämpötila on kolmenkymmenen toisella puolen, vaikka köynnökset ovat vasta heräämässä kevääseen. Kohti viileää kellarikerrosta.

Maan alla Alfonso maistattaa vuoden 2010 Monastrellinsa. Viini on kielen päällä uutteinen, mutta sillä on raikas selkäranka. Kyseessä on pureskeltava tulkinta yleensä varsin tuhdista Monastrellista. Hedelmä on puhdas, eikä se peity puun aromeihin. Uusi Espanja ei selvästikään tarvitse suurta määrää tammea peittämään luonnettaan.

Sieppo viihtyy varjoissa

Alfonso nostaa pöydälle Bodega Monastrellin erikoisuuden, punaisen jääviinin. Kyllä vain, jääviiniä Kaakkois-Espanjan kuumilta ja kuivilta mailta. Monet espanjalaiset talot valmistavat jääviininsä kryoekstraktiolla, toisin sanoen jäädyttämällä rypäleet kellarissa huipputeknologian keinoin, mutta Bodegas Monastrellin ei tarvitse turvautua moisiin oikoteihin. Pureva pakkanen vierailee säännöllisesti. Viinissä on joulumausteisuutta, sokeroituja hedelmiä ja runsaasti pituutta. Jäännössokerisuus on tuntuvaa, kuten jääviiniltä vain odottaa sopii, mutta miellyttävän matalla tasolla. Tanniinit nostavat päätään maun puolessa välissä ja lievään kitkeryyteen taittava ja kitalakea pitkin kurkkuun korostetun verkkaasti mateleva lopetus kruunaa kokonaisuuden.

Lisää tätä, kiitos

Alfonso García Sánchezin viinit näyttävät hyvin suuntaa Bullasin alueelle, joka pyrkii nostamaan profiiliaan vientimarkkinoilla. 5.500 hehtaaria käsittävän alueen tuottajat tapasivat keskittyä takavuosina pelkästään bulkkiin, mutta tuore sukupolvi mielii maailmanvalloitukseen. Se voi onnistua vain ja ainoastaan laatuviinivetoisesti. Vaikka tulokset ovat vaikuttavia, maaliviiva häämöttää yhä tulevaisuudessa. Jotain menneisyyden ja nykyisyyden kohtaamisesta kertoo se, että Bullasin suurin osuuskunta tuottaa Alfonson mukaan edelleen 78% kaikesta viinistä. Se on suuri määrä.

Bullasin viinit ovat varsin maukkaita, silloin kun Monastrellia on osattu käsitellä oikein; siten että sen luontainen hapokkuus pysyy riittävän korkeana, hedelmä puhtaana ja alkoholitilavuus hallinnassa. 15,5%:nen viini on harvemmin maukasta, oli kyse mistä lajikkeesta tahansa.

Viinien laatu on kuitenkin vain toinen puoli menestyksen kolikkoa, toinen puoli tulee markkinoinnista. Katsoessani karua kivikkoista maaperää ja kuunnellessani Bodega Monastrellin Alfonson jutustelua, alan miettimään mistä Bullasissa oikein on kyse. Melko hyvästä tarinasta. Mistä muualta löytyy alue, jossa valmistetaan luomuviiniä varttamattomista lilliputtisadoista äärimmäisissä olosuhteissa ja yli kahden tuhannen vuoden perinteellä?

Espanjan mantelit ovat maistuvia

Disclaimer: reissu suoritettiin Espanjan suurlähetystön kanssa ja viinialueiden tukemana