Me allekirjoittaneet viinibloggaajat vastustamme alkoholin vähittäismyynnin monopolijärjestelmää ja esitämme sen purettavaksi. Jaamme ajatuksen monopolin kilpailua vääristävästä luonteesta ja kulttuuria kuihduttavasta vaikutuksesta.
Katsomme, että monopoli on kuluttajalle kallis ja suljettuna järjestelmänä altis väärinkäytöksille. Monopolijärjestelmä edustaa poikkeamaa hyväksi havaitusta suomalaisesta käytännöstä, joka perustuu lainkäytön oikeudenmukaisuuteen, läpinäkyvyyteen ja kohtuullisuuteen.
Paheksumme politiikkaa, jossa yhteiskunnassa esiintyvien alkoholiongelmien ratkaisuna ylläpidetään monopolin keinoin kaikkiin kuluttajiin kohdistuvia rajoitteita, jotka hankaloittavat tavallisen kuluttajan elämää kykenemättä ratkaisemaan itse ongelmaa.
Haluamme viinikirjoittajina romuttaa kohdallamme myytin monopolijärjestelmän nauttimasta suosiosta viinin harrastajien parissa.
Kirjoitus on julkaistu samanaikaisesti seuraavilla sivuistoilla.
Viinipiru
Arto Koskelo
Rypäleistä viis
Mikko Ruuhonen
Viini-Virén
Johan Lindberg
Repository of useless information
Otto Nieminen
ViiniTV
Ilkka Sirén
Viinijano
Janne Salo
Aleksimehtonen
Aleksi Mehtonen
Kampanjan yhteyteen on perustettu myös Facebook-sivusto, Monopoliton perjantai, jossa kuka tahansa voi ottaa osaa tapahtumaan pidättäytymällä monopolista ostettujen tuotteiden nauttimisesta kuluvan päivän aikana.
*****
Päätän sanoa asiani kiertelemättä, suoraan, puhua suuni puhtaaksi piittaamatta näkymättömistä rajoista tai sopivaisuuden säännöistä. Kielellistä muotoaan hakeva turhautuminun on itänyt sisälläni vuosia, versonnut ja käynyt ajan myötä verevämmäksi. Kritiikin kärki kohdistuu Alkoon, monopoliimme. Tunnustan asetelmaan sisäänrakennetun kohtuuttomuuden: Alkoa ei voida pitää vastuullisena omasta olemassaolostaan sen enempää kuin laboratoriossa tuotettua koeputkilasta, mutta älkää silti erehtykö: J’accusen kohteena on järjestelmä, enkä osaa tai halua pyytää sitä anteeksi.
Järjestelmä, joka kauppaa pari kertaa vuodessa luksusviinejä varakkaille keräilijöille alle markkinahinnan, mutta myy tavallisen väen käyttöviinit siekailemattoman kalliilla, joka subventoi rajaseutujen myymäläverkostojen kustannukset tiheään asuttujen seutujen asiakkaiden varoin, jossa kourallinen tekee päätökset miljoonien puolesta, joka päättää savuverhon suojissa mitä tuotteita myy, maistelee kilpailutetut pullot etiketit näkyvillä ja jonka ylimmällä tasolla on paljastunut korruptioepäilyjä, ei voi olla rajattoman luottamuksemme arvoinen. Jos uskomme toisin, ansaitsemme kaiken minkä saamme.
En usko olevani täysin väärässä todetessani, että maata vaivaa kollektiivinen Tukholma-syndrooma. Panttivankitapauksesta nimensä ottaneen oireyhtymän tunnuspiirteisiin kuuluu vapautensa menettäiden myönteiset tuntemukset vapauden vienyttä tahoa kohtaan. Uhri samastuu väärintekijään, korvaa ahdistuksen alistumisella ja tarjoaa solidaarisuutensa rajoittajansa retosteltavaksi.
Niin kauan kuin inhimilliselle epäilykselle on sijaa, monopolin asemassa olevan toimijan tulisi tukeutua toiminnassaan läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen. Mikäli näin ei tapahdu, on kyse rakenteellisestä ongelmasta, joka ylittää yksilötason moraaliset ulottuvuudet. Alkoholimonopoli on musta monoliitti, läpinäkymätön, vapaiden markkinoiden ulkopuolelle ja yläpuolelle asetettu, löyhästi valvottu ja sisäänpäin kääntynyt.
Alkoholisuomettumisen suosta ei nousta ilman Alkon roolin uudelleenmäärittelyä. Monopoli tulee purkaa. En luettele tässä järkisyitä kuin lukkari: joku kollegoistani esittelee seikat minua ansiokkaammin, olen siitä varma. Nostan kuitenkin esille näkökulman:
Suhteemme alkoholiin on ollut jengalla jo hyvän tovin. Se on kiertynyt itsensä ympärille; ylhäältä alas annettu profetia on toteuttanut itsensä. Myyttiä suomalaisten erityistarpeesta kaitsentaan lypsetään edelleen, vaikka maito on käynyt happamaksi kaikille niille, jotka ovat viettäneet aikaa Suomen ulkopuolella
Olemme uskoakseni kypsiä luopumaan katinkultaisesta vastuun pakoilusta ja ottamaan seuraavan askeleen. Alkoholin on aika lakata olemasta kielletty hedelmä, sankarihumalan polttoaine, pyhä lehmä, transgressiivinen substanssi ja vastarinnan symboli.
Tämä ei onnistu ilman monopolista luopumista, sillä niin kauan kuin isoveli kontrolloi alkoholin myyntiä, vallankäytön objektit pyrkivät riisuuntumaan valvovasta katseesta tukeutumalla samaan substanssiin, jolla valvova katse oikeutetaan. Kyseessä on noidankehä, jossa aikuinen tahtova ihminen ulkoistaa vastuun itsestään taholle, joka ei voi sitä kasvottomana katselijana kantaa. Uskon asiaan vahvasti.
Monopolijärjestelmän purkaminen tarjoaisi meille mahdollisuuden sivunkääntöön ja nahanluomiseen. Uudistumiseen. Sellaista tilaisuutta ei tule jättää käyttämättä. Monopolista on luovuttava meidän itsemme vuoksi.
Alla ehdotus alkoholikaupan uudistuksesta, jotta avaus ei jäisi kritiikin tasolle.
1. Alkoholin vähittäismyynnin monopoli puretaan.
2. Keskiolutta vahvemman alkoholin myynti muutetaan luvanvaraiseksi ja säännellyksi toimialaksi.
3. Vähittäismyynti tapahtuu erikoisliikkeissä.
4. Vähittäismyyntiluvan saaminen vaatii todistettavaa osaamista sekä sitoutumista vastuullisen alkoholikaupan periaatteisiin.
5. Tarjouskauppa ja polkumyynti kielletään lailla.
6. Erikoisliikkeiden neliömäärää rajoitetaan, jotta monopolin purkua seuraava rakennemuutos olisi hallittu ja jotta viinistä ei tulisi suurten markettiketjujen sisäänheittotuote.
7. Erikoisliikkeet maksavat alkoholiverot valtiolle aivan kuten monopoli tällä hetkellä. Valtion verotulot eivät laske.
8. Alko jatkaa viinikulttuurin kehittämistä osana kokonaisratkaisua.
