Skip to content

Uusi syy matkustaa Bordeauxiin: first growthit hanassa

St. Emilion on edelleen viehättävämpi kuin Riihimäki tai Kerava

St. Emilion on edelleen viehättävämpi kuin Riihimäki tai Kerava

Todetaan ensin ääneen ilmeinen: matkustaminen on mukavaa puuhaa. Etenkin, jos se liittyy jollain tapaa viinin tissutteluun. Viinimatkat eivät kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista, kiitos runsaan autoilun ja etukäteen laadittujen aikataulujen. Hetkittäin liikutaan vaaran vyöhykkeelle.

Tiedätte mitä tarkoitan: ”Kai sitä nyt viidennen tilavierailun voi tunkea samaan päivään?”, ”Latourilta pyysivät saapumaan paikalle kello 7.30. Ei kai se ole liian aikaisin lomalla, vaikka matkaa on sata kilometriä?”, ”Onpa kauhea nälkä, mutta seuraavan vierailun alkuun on enää vartti, vedetäänkö tuosta patongit ja riidellään samalla?” ja ”Piteletköhän sitä karttaa oikein päin, kun näyttäisi hieman siltä, että vuokra-automme kulkisi Lafiten sijasta kohti Espanjan rajaa?”.

Ai sitä matkailun riemua, kun asiat menevät mönkään. Aikataulut feilaavat, kartat valehtelevat paikallisista puhumattakaan, kulkuvälineet temppuilevat ja pinna kiristyy. Mielenkiinto katoaa mielekkyyden mukana taivaan tuuliin. Viinimatkojen varjopuoli onkin niiden suorittamisen puolelle lipsahtava luonne, jossa tekemisen määrä kampittaa laadun, tahraa lomailun hektisyydellä, jyrää joutilaisuuden ja jättää jälkeensä riipivän tunteen siitä, että Haut-Brion vierailua osaa arvostaa myöhemmin, jos silloinkaan.

Taidokkaita ovat he, jotka lennähtävät St. Emilioniin viikonlopuksi, ja nautiskelevat lomansa istumalla kivikaupungin ravintoloissa, juoden hyvää viiniä vailla ylenpalttista kunnianhimoa, ottamatta askeltakaan kohti kiven heiton päässä vartovia kuuluisia tiloja, murehtimatta kellon viisareiden vääjäämättömästä liikkeestä tai elämän lyhyydestä. Istuvat vain ja nautiskelevat olemassaolosta.

Jos Bordeauxissa on ensimmäistä kertaa viininkiilu silmissään, haluaa todennäköisesti maistaa maailmankuuluja viinejä, kuten first growtheja, joita ei ole tarjolla pääkallopaikalla sen enempää kuin muuallakaan, kiitos globaalin kysynnän. Tämä selittää säntäilyn. Niihin on nimittäin tavannut päästä käsiksi vain kahdella tavalla: omistamalla niin paksun lompakon, että voi maksaa pullollisesta sellaisen hinnan, mitä ravintolat pyytävät, tai tekemällä tilavierailun. Tämän seurauksena logiikka on nurinkurinen: ikään kuin loman onnistuneisuus mitattaisiin raa’an viinin määrässä, jota tilavierailuilla laseihin kaadetaan, ei käytetyn ajan nautittavuudessa.

Bordeauxin kaupunkiin on kuitenkin hetki sitten avattu viinibaari, jossa pääsee maistamaan kaikkia first growtheja muutaman senttilitran kerta-annoksina. Tämä on mahdollista typen säilöviä ominaisuuksia hyödyntävän apparaatin ansiosta (jollainen on Helsingissä muun muassa ravintola Loftissa). Max Bordeaux -baarin ’hanasta’ löytyvät maakunnan kunkuimmat viinit, joita voi maistaa tilkan alle kolmella kympillä kutakin. Summa saattaa kuulostaa karulta, mutta jos muistaa, että pullohinnat liikkuvat vapailla markkinoilla sadoissa euroissa, se asettuu uomiinsa. Itse en ole paikan päällä käynyt, mutta jos sinä olet, kerro oliko kokemus pistäytymisen väärti.

Joten ei muuta kuin varaamaan hyvään ruokaan ja viiniin keskittyvä porsasteluviikonloppu St. Emilionissa (Bordeauxin kaupunki ei ole viehättävä, suosittelen suuntaamaan mykistävään St. Emilioniin, vaikka first growthit ovatkin sieltä katsoen kauempana), joka sisältää vain yhden pakollisen vierailun. Loppuajan voit nautiskella keskiaikaisesta tunnelmasta sian sorkka käpälässä, mikäli olet kuten Piru, joka ei viitsi viettää leijonan osaa lomastaan suuren turistiryhmän matkassa Mouton Rothschildin kellarissa.

Max Bordeaux

14 cours de l’Intendance, 33000 Bordeaux.
Juttua baarista löytyy täältä.

Advertisements
8 Comments Post a comment
  1. Aave #

    Unescon suojelema perinnekylä St.Emilion on toki viehkeydessään vertaansa vailla. Mutta omasta puolestani toteaisin kyllä Bordeaux’n kaupungin olevan huomattavasti mainettaan viehättävämpi. Tuntuu melkein siltä, että jokaisen itseään kunnioittavan viinikirjoittajan tulee muistaa aina tylyttää Bordeaux’ta siivottomaksi ja luotaantyöntäväksi, vaikka kaupunki on kuluvana vuosikymmenenä ilmeisesti nähnyt varsin suurta vaivaa ilmeen siistimisessä ja profiilin nostamisessa.

    lokakuu 26, 2009
  2. Viinipiru #

    ”Tuntuu melkein siltä, että jokaisen itseään kunnioittavan viinikirjoittajan tulee muistaa aina tylyttää Bordeaux’ta siivottomaksi ja luotaantyöntäväksi (…)”

    Ah, arvon Aave, sääntö löytyy ”Itseään kunnioittavan viinikirjoittajan oppaasta”, kuten tiedät, ja jo ensimmäiseltä sivulta.

    Heti sen yläpuolella on sääntö numero 16. ”muista yli ymmärtää Burgundin punaisia” ja sen alapuolella numero 18. ”muista halveksua ihmisiä, jotka eivät ymmärrä Cabernet francin eriomaisuutta”.

    lokakuu 26, 2009
  3. Aave #

    Juuri näin. Ja nro 18. selvästi implikoi nro:n 23. ”Tuomitse Parkerin makumieltymykset”

    lokakuu 26, 2009
  4. ojis #

    Etsiskelin tuossa ”first growth” termin merkitystä ja wikipediassa (http://en.wikipedia.org/wiki/Bordeaux_Wine_Official_Classification_of_1855) se olikin joltiseenkin hyvin selostettu. Onko nykyään tuolla termillä oikeaa merkitystä, vai onko kyse enempi vain asiaan vihkiytyneiden salaisesta kädenpurituksesta, jolla ilmaistaan asioista perillä oleminen 😉

    Sinänsä tunnistan tuon kirjoittajan mainitseman säntäily kuuluvan myös allekirjoittaneen (lomailu)taipumuksiin. Kun pitää sykkeen korkealla, ei ehdi vanhenemaan ennen aikojaan 🙂

    lokakuu 26, 2009
  5. Viinipiru #

    Ikivanha luokitus on kovasti voimissaan ja näkyy ennen kaikkea hinnoittelussa. Se, korreloivatko huippuhinnat aina huippulaadun kanssa, on toinen asia. Heitän tähän linkin aiempaan postiin, jossa aihetta sivuava video 🙂

    https://viinipiru.fi/2009/10/04/bordeauxin-parhaimmisto-sokkomaistannassa-mika-tulos/

    lokakuu 26, 2009
  6. msaava #

    Kun tässä näiden ”itseään kunnioittavien viinikirjoittajien” juttuja lueskelee, niin en malta olla mainitsematta, että wikipedia on umpi surkea lähde viiniasioissa. (toivottavasti tämä on sääntö oppaassanne
    ?) Eli lukekaa, mutta älkää aina uskoko. (en tiedä wikipedian toimivuudesta muiden asioiden suhteen, koska en tiedä mistään muusta mitään). Ja kyllähän ”first growth” ihan käyttökelpoinen termi vielä tänä päivänäkin, kun halutaan puhua Bordeaux´n ”ykköstaloista”

    lokakuu 26, 2009
  7. Viinipiru #

    Itse plärään eniten ”itsekunnioituksensa viinilasillista vastaan myyneiden viinikirjoittajien opasta”, joka on melkein yhtä hyvä kuin aiemmin mainittu. Siinä ei mainita Wikipediasta mitään, mutta se onkin kirjoitettu Faustin aikaan, ja sen ovat lukeneet varsin monet viinijournalistit.

    lokakuu 26, 2009
  8. Ojis #

    Max Bordeaux tsekattu ja toimivaksi konseptiksi todettu. Siis jos vain sattuu olemaan riittävästi arvoviinejä himoitsevia asiakkaita, joita ei liiemmin näkynyt tuollakaan vaikka sesonki ei nyt ihan loppu ollutkaan. Ensi kerralla olisi hyvä, jos hanat olisivat täytettyinä muulla kuin kaikkein tuoreimmalla vuosikerralla niin näiden hinnakkaimpien talojen juomia voisi maistaa muutenkin kuin aivan liian nuorena. Mitäköhän vaadittaisiin, jotta nykyinen hanurista oleva liiketoimintamalli korvattaisiin kuluttajaystävällisemmällä tuolla Bordeauxin seudulla?

    syyskuu 10, 2011

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: