Skip to content

Arkisto kohteelle

Maistettu: Montecillo Gran reserva 1998 (22,90€)

Lasissa klassinen Rioja Espanjan pohjoisemmalta akselilta. Kehittyneessä tuoksussa runsaasti tammen tuomaa mausteisuutta, nahkaisuutta, tilliä, suitsuketta ja kosteaa kellaria. Karpaloon taittava keskitäyteläinen maku on freesin hedelmäinen ja tasapainoinen, lopun tanniinigrippi miellyttävän tiukka. Hallittu ja tyylikäs Riojan gran reserva, joka kirvoittaa vedet kielelle ja loistaa ruoan kumppanina. Tilausvalikoimasta.

4/5

Jancis Robinsonin päiväannos?

Vähintään yhtä kiinnostava kuin triviaalikin kysymys: kuinka monta viiniä Jancis Robinson, eräs maailman kuuluisimmista viinikriitikoista, maistelee vuosittain? Vastaus löytyy hänen uusimmasta kolumnistaan Financial Times -lehdessä. Numero on, ei enempää, eikä vähempää, kuin 10.000 viiniä vuodessa.

10.000 viiniä vuosittain tarkoitaa keskimääräisesti 27 viiniä päivässä, viikon jokaisena päivänä. Sylkykuppi lienee varsin aktiivisessa käytössä. Koska viinit ovat todennäköisesti keskimääräistä korkeampaa laatua, viiniä päätynee kupin pohjalle Jancisin avittamana vuodessa 2-5 suomalaisen työssäkäyvän keskibruttoansion edestä. Tavoittelemisen arvoinen suoritus.

Viinintekijä vieraana virtuaalitastingissa

Kuten aiemmin mainitsin, Viini TV järjestää perjantaina 27.11. klo 19 Suomen ensimmäisen virtuaalisen viinitastingin netin syövereissä. Simppelin osallistumisohjeet löydät edellisestä postista. Voin ilokseni kertoa, että paikalle saapuu myös itse viinintekijä, Magdalena Sosa. Mikäli ajatus viinintekijän kanssa jutustelusta kiinnostaa, ota osaa tastingiin, ja paukuttele ylisuuria henkseleitäsi kapakassa kateellisten kavereiden naamoille: ”Mä sanoin sille, et sun vinkuis on liikaa tammee, ja se sano: okei, mä korjaan kämmin ens satsiin.

…Eli nähdään perjantaina kello 19.

Maistettu: Barolo Fenocchio 2003 (24€)

Tasting-arviot ovat jääneet Viinipirussa kuluneina viikkoina lehtolapsen kiittämättömään asemaan. Tämä johtunee rajallisten resurssien allokaatiosta viiniportfolion akuuteimmille osa-alueille (pääseekö näillä puheilla myymään osakkeita?), mutta on rehellisyyden nimissä seurausta myös jonkin sortin tylsistymisestä viininmaistelun tematiikkaan.

Avaan hieman ajatusta. Aromikomponenttien ja viinin vivahteiden kirjaaminen tuntuu hetkittäin lähtäkohdiltaan vaillinaiseksi tuomitulta yritykseltä kuvata hienoviritteistä todellisuutta työkaluilla, jotka eivät tee oikeutta sanan säilän huiskuttelijalle, puhumattakaan toiminnan kohteesta, viinistä, jota tulisi kielen keinoin purkittaa kuin säilykelihaa. Kieli nimittäin, kaikessa hienoudessaan, toimii usein kirurgisen skalpellimaisuuden sijasta tylppäkärkisen vasaran herkkyydellä, mikä on huono lähtökohta tarkkuutta vaativalle työskentelylle, kuten viinin arvioinnille.

Mistä lääke vitsaukseen? Se löytynee omien kirjoitustaitojen hiomisesta sekä asiantilasta juontuvan epämääräisyyden sietämisen harjoittelusta. Tästä varsin tylppäteräisestä kielen kritiikistä kuitenkin itse asiaan, eli tämänkertaiseen viiniarvioon.

Giacomo Fenocchion barolo on ollut Alkon hyllyvalikoimissa ja useamman vuoden ajan. Syystäkin. Tämä edullinen Barolo ei ole lainkaan hääppöinen hintatasoonsa nähden, päinvastoin: se tarjoaa tinkimättömän barolokokemuksen tyhjentämättä lompakkoa. Tuottajana Fenocchio nauttii monien Barolo-friikkien arvostusta, koska viinit valmistetaan perinteisellä otteella. Äänekkäimpiä kannattajia lienee Alice Feiring, joka vahvistaa pirullisen pippurisella olemuksellaan vanhan viisauden punatukkaisten naisten ja paratiisin ongelmallisesta suhteesta, vaikka tietääkin baroloiden kohdalla, mistä puhuu.

Fenocchion väri taittaa reunoilta aavistuksen granaattiin, jossa on punaisuuden lisäksi aavistus ruskeaan taittavia sävyjä. Lasin reunaa kiertää läpikuultava lieriömäinen vanne, mikä on tyypillinen piirre herkkähipiäiselle Nebbiolo-rypäleelle ja viestii ikääntymisestä.

Ensimmäisellä nuuhkaisulla viini on täynnä vadelmaa, päällekäyvällä tavalla. Tovin dekantoimisen jälkeen tuoksu avautuu ja vadelma tekee hienovaraisemmille aromeille sijaa. Nokkaan nousevat parfyyminen ruusunterälehti, suklaakonvehti, terva ja neilikka. Maustevetoinen viini.

Kulautettaessa Fenocchio 2003 paljastuu klassiseksi baroloksi: se on karpaloon taittava, suutuntumaltaan silkkinen, profiililtaan elegantti jopa hentouteen asti, mutta tanniineiltaan järeä ja hapoiltaan piukka. Kokonaisuutena viini on maukas ja pitkänpuoleinen, mutta hyötyisi viidestä lisävuodesta kaapissa.

Kuten niin monet muut barolot, Fenocchio 2003 on Pirulle enemmän tuoksuttelu- kuin maisteluviini. Sen aromien kompleksisuus ei toisiinnu maussa. Ilman ruokaa se on kuin kolikko, jolla ei ole toista puolta. Tasting-tilanteiden vastainen ominaistyyli ei kuitenkaan ole baroloiden vika. On hyvä, että maailmasta löytyy tyylejä, joita ei ole räätälöity loistamaan hätäisissä ammattilaistastingeissa. Jos kuningas-barolon haluaa kesyttää, pöytään on nostettava lihaisampaa apetta. Tällöin balanssi viinin ja ruoan välillä löytyy näennäisellä vaivattomuudella. Suosittelen.

Porno ja viini?

Mitä tekemistä pornolla on viinin kanssa? Ei yhtikäs mitään? Eipäs mennä asioiden edelle. Katso aikuisviihdetähti Nikki Benzin haastattelu ViiniTV:n sivuilta, niin tiedät juovatko pornotähdet Merlota.

Haastatteluja pukkaa

Olemme viimepäivinä kuvanneet ViiniTV:een runsaasti haastatteluja. Tulossa on juttua muun muassa Piper-Heidsieckista, Burgundin Doudetista, Prosecon Adamista, Itävallan Nikolaihoffista ja eräistä muista varsin päräyttävistä viinitiloista.

Alla olevan klipin kuvasin kännykälläni; siinä Montecillon viinintekijä, A.K.A. Riojan kuningatar, Maria Martinez Sierra fiilistelee omaa viiniään. Mainio tyyppi.

Lupa läikyttää: Suomen ensimmäinen virtuaaliviinitasting

ViiniTV järjestää perjantaina 27.11. klo 19 Suomen ensimmäisen virtuaalisen viinitastingin netin syövereissä ja haluaa juuri sinut mukaan tasting-vallankumoukseen, joka demokratisoi viininharrastamisen siekailemattoman hauskanpidon merkeissä. Suomeksi sanottuna, tarkoituksena on maistella yhdessä viiniä ja pölistä siitä kotisohvalla, olohuoneessa, keittiönpöydän ääressä tai vaikkapa etkoilemassa kaverin luona. Arto ja Ilkka johtavat maistelua webbikameran välityksellä, itse voit valita isketkö komian naamasi ruutuun vai tyydytkö vain chattailemaan.

Osallistuminen on helppoa:

1.) Osta Alkosta Santa Carolina Vistaña Merlot – Cabernet Sauvignon (6,79€; hintaansa parempi punkku)
2.) Klikkaa itsesi perjantaina kello 19 chattihuoneeseen osoitteessa http://www.tinychat.com/viinitv
3.) Rupattele muiden osanottajien ja meidän kanssamme viinistä rennossa tunnelmassa

Osallistu!

Making of Viini TV

Maistettu: Jaboulet Aîné Cornas 1998 (29€)

037668_M

Jabouletin Cornas löytyy Alkon tilausvalikoimasta, mutta myös Helsingin Erottajan hyllyvalikoimasta.

Kehittyneessä tuoksussa runsaasti eläimellisiä piirteitä, lantaa, punaisia marjoja ja paahdettua mantelia. Maku on keskitäyteläinen, viljainen, puolukkainen ja nahkainen. Kokonaisuus on komponenteitaan integroitunut ja miellyttävän hapokas. Vuorokauden aukiolon jälkeen lantaisuus haipuu taka-alalle ja korvautuu lihaisella savuisuudella ja kaalimaisella aromilla, josta huomaan pitäväni: nyt ’burgundityylinen’ Pohjois-Rhônen viini on parhaimmillaan. Tallinnurkan ystäville pataruokien tai juustojen kanssa, miksei myös sellaisenaan.

4/5 pistettä

Uusi Tong ja pettymyksen tuottanut viini

Kuva 1

Tong-lehti, josta kirjoitin aikaisemmin, tipahti tänään tuoreimman numeron muodossa eteiseni lattialle. Lehden 3. numero keskittyy Espanjaan, tarkemmin sanottuna Espanjan viinien tulevaisuuteen. Kirjoittajina häärii joukko tunnettuja nimiä Portugalin Douron laakson Dirk Niepoortista Espanjan lounaiskulmissa viinejä tekevään Rafael Palaciokseen. Temparanilloa potkitaan kuin vierasta koiraa. Päräyättävä numero, joka tuotti minulle yhdellä istumalla nautintoa keskihintaisen Bordeaux-viinin edestä…

Mistä päästäänkin otsikossa mainitsemaani viinipettymykseen. Kuten blogia seuranneet saattavat olla huomanneet, tartun kohtuullisen mielelläni tuntemattomien alueiden pullotteisiin, jos aprikoin, että nimen takaa saattaisi löytyä potentiaalia. Kukaties kyltymätön haluni valita pulloja sokkona on vain epätoivoinen yritys päästä käsiksi huippuviineihin halvemmalla (mikä on paikka paikoin onnistunut), kukaties kyllästyneisyyttä tunnetuimpiin kolkkiin, mutta myönnän auliisti, ettei keittiönpöydälle päädy ainoastaan voittajapulloja.

Tällä kertaa pettymyksen tuotti Bordeauxin tuoreen satelliitti-appelaation, Montravelin, alueelta ponnistava viini: Terre de Pique Segue ”Anima Vitis” 2002 (24,90€). Jännittävään nimeen ja kohtuullisen korkeaan hintaan nähden tarjolla oli yllätyksetön Merlot-vetoinen viini, jonka nokka on luumuinen, seetrinen ja hieman paprikainen Merlotille tyypilliseen tapaan. Maku on suoraviivainen, painavakin, mutta hedelmältään ohut ja kokonaisuutena hivenen ryhditön. Keskivaihe on ontto ja jälkimakua hallitsee raskas tammisuus ja malolaktinen suutuntuma. Helposti unohtuva viini, jossa ei yksinkertaisesti ole charmia.