Skip to content

Arkisto kohteelle

Kuinka Chateau Margaux taistelee väärennöksiä vastaan?

Hinnoittelu ei ole ainoa asia, mikä on pompannut Bordeauxin tähtitalojen kohdalla kuluneina vuosina. Myös väärennösten määrä on kasvanut. Esimerkiksi Kiinan markkinoilla pyörivistä Lafiteista jopa 70%:n on epäilty olevan väärennöksiä. Muutos näkyy myös lännessä:  tätä nykyä melkein mitä tahansa vuosikertaa on tarjolla markkinoilla, ikivanhoja ja muinaisia unohtamatta, jos vain haluaa ottaa riskin, että ostaa väärennöksen. Katso BBC:n tekemä pätkä Chateau Margauxin uusista nikseistä taistelussa väärennöksiä vastaan.

Chianti Classicoa Firenzessa

Lennähdin Firenzeen Italian Toskanaan juomaan Chianti classicoa, jota kaadettiin laseihin yli sadan tuottajan voimin jokavuotisilla Chianti Collection -messuilla. Mitä jäi päälimmäiseksi mieleen viiden tunnin maistelurupeaman jälkeen? Tieto siitä, että classicon tulevaisuus on hyvissä käsissä: ylenpalttisia ylilyöntejä ei tullut vastaan kuin pari hassua ja yleisesti laatu oli varsin korkealla.

Huonoimmillaan Chianti classico näyttää olevan silloin, kun rypäleitä on työstetty liikaa; hedelmäisyys on ylikorostunut, ekstraktio pakotettua, tammitus ylenpalttista ja suutuntuma pyöreä. Parhaimmillaan viini on ryhdikäs olematta raskas sekä puhdas ja tarkka olematta ohut tai yksioikoinen. Sellaisena Chianti classico nousee Pirun suosikkityylien kärkikahinoihin.

Chiantin kukkohan se siinä

Borgo Salcetinolla kikatettiin nuorille tytöille

Hylätty juna-asema heräsi eloon messujen ajaksi

Linssit Caparsan viinien takana

Caparsan Doccio a Matteo Riservaa saa muuten yhä Alkon tilausvalikoimasta, vieläpä vuosikerralta -97

Oikeassa laidassa Fontodin kulttikamaa. Hyvin tehty viini, jolla on poikkeuksellinen suutuntuma ja pitkä makuprofiili, joskin parin vuoden lankutus hieman hämäsi.

Yksi suosikeistani parin sadan viinin joukosta: Querciabellan Camartina 2008

Poggerinon mainio viinintekijä, jonka nimen unohdin ja käyntikortin hukkasin

Jarkko Peräsen Chiantit tekivät kauppansa. Uusi La Misse kannattaa katsastaa.

Rentennanoa on saatava kaappiin ja sassiin. Ettei vaan olisi ollut messujen paras viini?

Italialaiset eivät pelleile ruokansa kanssa. Annoskateus on väistämätön.

Tsekkaa video (1:20min) eventistä ja sitä seuranneista päivistä klikkaamalla yläpuolen kuvaketta.

Burgundidiggarin aarreaitta

Tästä vielä linkki hyödylliselle sivustolle. Kyseessä on maakunnan viinintuottajien organisaation englanninkielinen sivusto.

Burgundia tuvan täydeltä

Burgundin viinit valloittivat tänään Hotelli Kämpin. Tarjolla oli ennätysmäärä maakunnan viiniä ahdettuna samaan tilaan. Tuottajia oli paikalla kolmatta kymmentä, ja mikä parasta, he olivat pakanneet Grand cru -pullonsa mukaan. Harvinaista herkkua. Vaikka yletön ja jatkuva viinin haaskaaminen lieneekin ainoa täysjärkinen tapa tehdä tätä työtä, syljeskely korpesi tänään tavanomaista enemmän.

Maistatetut vuosikerrat edustivat enimmäkseen vuotta 2009, jota on suitsutettu poikkeuksellisen hyväksi, mutta myös vaikeampaa vuotta 2008, josta eräät tuottajat ovat onnistuneet takomaan kompleksisia ja herkullisen hapokkaita viinejä, jotka maistuivat suussani mutkattomia -09:iä paremmilta, mutta toiset ajautuneet ongelmiin rypäleiden kypsyyden kanssa. Pistäkää korvan taakse: nollakaseissa tuottajan tunteminen on elintärkeää, nollayseissä sen sijaan voi tavoitella henkilökohtaista konkurssia huolettomasti vihellellen, koska laatu on korkea kautta linjan.

Burgundi on vaikean maakunnan maineessa, eikä lainkaan suotta. Appelaatioita on satoja, laatutasoja useita, eikä niiden keskinäisiä suhteita kommunikoida muualla kuin kirjallisuudessa. Maakunta on jumiutunut keskiaikaiseen kollektivismiin, minkä hengessä tuottajan nimi raapustetaan etikettiin pienemmällä kuin kylän tai palstan nimi, mikä ei ole omiaan tekemään asiasta kuluttajalle helppoa, koska tuottajien välillä on suuria eroja. Viinitaloja moinen ei tunnu haittaavan: burgundilaisia itseään varten kehitetyt merkitsemistavat ovat osa perintöä, jonka muuttaminen olisi perinteen kadottamista (joskin järjestelmä ei ole nykymuodossaan edes sataa vuotta vanha). Aika näyttää pakottaako muuttunut maailma Burgundin mukautumaan rytmiinsä, kuten sillä on ollut tapana tehdä.

Hyviä viinejä maakunnasta tulee kosolti. Ehkäpä kyse on siitä, että 0,3% maailman viineistä tuottavalla, mutta mittaansa moninkertaisesti enemmän huomiota saavalla, Burgundilla on varaa hiukan ylenkatsoa kuluttajalähtöisia tuulia, jotka ovat siivittäneet uuden maailman tuottajat hurjaan nousukiitoon. Saattaapa joku alueelle sydämensä menettänyt viininystäväkin rehellisyyden puuskassa myöntää, että osa Burgundin vastaanpanemattomassa viehätyksestä piilee sen loputtomassa monimutkaisuudessa, jossa riittää opiskeltavaa vuosikausiksi, ellei koko elämäksi. Lopuksi vielä vinkki: maakunnan viinien opiskelun yhteydessä kannattaa palauttaa mieleen ranskankielen alkeet, ettei tule lausuneeksi Pouilly-Fuisséa ilman viimeistä e:tä, kuten eräs Viinipiru huomasi jälleen tekevänsä.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.


Pääkallopaikalle vinkkubaari?

Päivän Hesari vihjaisee, että Senaatintorin laidalla olevaan Kiseleffin taloon olisi tulossa viinibaari, jahka jo tovin jatkunut ja yli kymmenen miljoonaa euroa kustantanut remontti saatetaan päätepisteeseensä kuluvan kevään aikana. Mikäli huhu pitää kutinsa, minimetropolin tarjonta kasvaa jälleen yhden viinibaarin verran. En löydä tarkempaa tietoa kuviosta, joten jos joku on paremmin kartalla, kerrohan meille muillekin.

Sijainti olisi varsin passeli. Kiseleffin talo sattuu varjostamaan liki päivittäistä kulkureittiäni, joka halkaisee Kruununhaan torin, jota nimitetään myös Senaatintoriksi Krunikkana tunnetun kaupunginosan ulkopuolella. Rakeiden, rännän, pölypilvien, vedenpaisumuksen tai lokinpaskan piinatessa, lasillinen laatuviiniä saattaisi kostuttaa matkamiehen kurkkua juuri sopivalla tavalla.

Pari räpsäisyä päivän Alsace-tastingista

Maakunnan tuottajia oli tänään Helsingissä tarjolla täysi salillinen. Maistelin vajaa sata viiniä parin tunnin aikana, joista huomasin syttyväni etenkin Domaines Schlumbergerin, Trimbachin ja Loewin viineihin, mutta muitakin mielenkiintoisia yksittäistapauksia tuli vastaan.

Maakunta on matkalla kuivempaan tyyliin (jälkiruokatyylit poislukien), mitä en pane lainkaan pahaksi. Toistan vanhan väitteeni: Alsacesta voi edelleen löytää järkyttävän laadukasta viiniä, jota voi hommata pullotolkulla yhden maailmankuulun Bordeaux-pullon hinnalla. Useimmat huiput pitävät muutaman vuoden kypsyttelystä, joten kärsivällisyydestä ei ole haittaa. Alla pari suttuista räpsäisyä eventistä!

Klikkaa ylläolevaa kuvaketta tsekataksesi miltä päivän nautintopainotteinen puhdetyö näyttää videomuodossa

Vih-doin-kin: Virtuaalitasting perjantaina

ViiniTV järjestää virtuaalisen viinitastingin perjantaina 4.2. kello 20

ja haluaa sinut mukaan tasting-vallankumoukseen, joka demokratisoi viininharrastamisen siekailemattoman hauskanpidon merkeissä. Maistelemme yhdessä viiniä ja pölisemme sen tiimoilta kotisohvalla, keittiönpöydän ääressä tai vaikkapa etkoilemassa kaverin luona. Arto ja Ilkka johtavat maistelua webbikameran välityksellä, itse voit näpytellä kommenttejasi chattiin. Aiempaa viiniharrastuneisuutta et tarvitse, riittää että sinulla on jano.

Osallistuminen on helppoa:

1. Osta Alkosta yhdysvaltalainen Gnarly Head Old Vine Zin 9,99 €

2. Klikkaa itsesi 4.2. kello 20 chattihuoneeseen osoitteessa http://tinychat.com/viinitv

3. Salasana on helppo muistaa, se on viinitv

4. Rupattele viinistä rennossa tunnelmassa