Skip to content

Italian Tocai = TAI

Olen par’aikaa Italiassa, sahaamassa Venetsian ja Garda-järven välisiä viinimaita kuin riivattu, päätyen yöksi milloin minnekin. Tällä erää olen Bibionessa, jonka asema Italian ykkösrantalomakohteena lienee ollut kiistaton aikana, jona Frederik ja Danny mittelivät virallisen seksisymbolin statuksesta. En silti valita: ranta on muutaman metrin päässä ja elohopea kipuaa päivisin yli kolmeenkymmeneen.

Jos viime päivien lukuisten tilavierailujen anti pitää tiivistää yhteen sanajonoon, otsikko täyttää tehtävänsä. Veneton ja Friulin alueella tyypillinen Tocai-rypäle ei nimittäin ole enää nimeltään Tocai, vaan TAI.

Miksi? Koska rypäleen perinteinen nimi muistutti liikaa makeista viineistä tunnettua Unkarin Tokajia, vaikka varsinaista sukulaisuussuhdetta rypäleiden tai tyylien välillä ei olekaan (kukaties juuri siksi). EU pyysi Italiaa kohteliaasti keksimään rypäleelle uuden nimen, mikä toteutuikin poliittisen painostuksen jälkilöylynä, tappiollisen taistelun jälkimainingeissa sekä poikkeuksellisen pitkin hampain. Kolme vuotta myöhemmin soraääniä ja voivotteluja ei kuulu. Tuottajat näyttävät kääntäneen sivua ja markkinoivat alueen viinejä ilman persuilevaa happamuutta unionia kohtaan.

Tocai on siis tätänykyä TAI, mikä kuulostaa simppeliltä.  Friulin seudulla pullossa tosin lukee usein Friulano ja eräillä Veneton laatuluokitusalueilla etiketeissä lukee ennemmin alueen nimi kuin rypäleen, joten asia ei ole aivan niin yksinkertainen kuin sen saattaisi toivoa olevan.

Älkää muuten kysykö miksi TAI-rypälelajike kirjoitetaan internetin keskustelupalstoilta tutulla huutotekniilla ja miksi Google tarjoaa pad thain reseptejä ja elefantin hoito-ohjeita sille, joka pyrkii käymään sinuiksi nimen kanssa. Jos hakukoneen osumia pidetään mittarina muutostyön kommunikoinnin onnistuneisuudesta, nimeä ei ole osattu viestittää Italian rajojen ulkopuolelle lainkaan, ja pidetäänhän sitä.

Viinit ovat silti mukavan kulauteltavia, keskimäärin mukiinmeneviä ja silloin tällöin jopa aivan mainioita. Kukaties käsittelen seuraavassa postauksessani tarjontaa laajemmin, mutta nyt tyydyn toteamaan, että TAI:ta saa sekä kevyenä punaisena, täyteläistä tavoittelevana punaisena, ilmiselvänä roséna (jota kuitenkin halutaan uppiniskaisesti kutsua rossoksi) että raikkaana valkoisena versiona, joista etenkin Lison-viinit ovat herkullisia pläjäyksiä. Pistän tähän kohtaan kuitenkin pisteentapaisen: ohjelmaa täyteen tukotettu päivä UIV:n parissa käynnistyy muutaman tunnin kuluttua ja sitä ennen ajattelin nukkua illallisen punaviinit pois päästäni.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Advertisements
5 Comments Post a comment
  1. Häh? #

    Onko kyse tosiaan entisestä (tocai) friulano lajikkeesta eli sauvignon vertistä? Miten siitä punaviiniä saadaan aikaiseksi?

    Touko 25, 2011
  2. Viinipiru #

    Colli Bericin etiketeissä lukee TAI Rosso, aikaisemmin Tocai Rosso. Ovat Venetossa itsekin sekaisin, koska Valpolicellassa näyttävät olevan yhä siinä uskossa, että Tocai-rypälettä saa kutsua jatkossakin Tocaiksi, kunhan se ei lue etiketissä, vaikka viereisessä pitäjässä ovat jo hyväksyneet, ettei Tocaita ole enää olemassa. Esimerkiksi Sartorilla puhuvat edelleen Tocaista, vaikka kyseessä on tätä nykyä väärä nimike. Bianco on Rossoa tunnetumpi (Tocai Friulano), mutta Tocaita kaikki tyynni, tai siis TAI:ta. Journalistin korvista nousee jo savua.

    Touko 26, 2011
  3. Late #

    Olin ymmärtänyt, että Friulissa Tocai on synonyymina Sauvignon vert:ille…

    Touko 27, 2011
  4. Tocai friulano mainitaan Italian virallisessa lajikeluettelossa todellakin Sauvignon vertin/Sauvignonassen synonyyminä. Tocai rossoa ei taideta virallisesti tunnustaa lajikkeeksi, mutta sen sanotaan muistuttavan Cannonauta. Eli se saattaa olla Grenache.

    Touko 30, 2011
  5. Viinipiru #

    Grenacheksi tosiaan väittivät, mutta mene ja tiedä. Melko mitäänsanomattomia rosso-viinejä siitä valmistavat ja epämääräiset etikettimerkinnät tuskin edesauttavat myynnin kasvua (”koska alueella on tehty monenlaisia viinejä, niitä pitää kaikkia kutsua samalla nimellä”, vaikka ne ovat keskenään aivan erilaisia).

    Ja jos Googlesta ei löydy useamman vuoden jälkeen oikein infoa aiheesta, sopii kysyä mitä consortium on oikein puuhannut.

    Tämä Lison-Prameggiaron tila tuli ihan puskista. http://www.lecarline.com/ Huh miten hyviä viinejä. Koeta kattoa jos Jarkko saisit käsiisi jostain noiden Lisonia tai Amicitiaa (Chardonnay).

    Touko 30, 2011

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: