Skip to content

Arkisto kohteelle

Languedocin helmiä sialle

Käy kurkkaamassa ensimmäinen postini Languedocista Koskelo On Winen puolella, jos lontoonkieli taittuu!

Vin-Vin -baari

Nokassa tuoreen maalin tuoksu, takapuolen alla kauhtunut nojatuoli, yllä massiivinen kattokruunu ja lasissa Friedrich ”Fritz” Beckerin Riesling. Vin-Vin viinibaari on avattu.

Sijainti baarikeskittymässä Kalevankadun alkupätkällä, tiskillä kymmenen pulloa auki ja viinilistassa viisikymmentä lisää. Siinä speksit. Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, pannaan tähän hieman aiemmin luvattua kuvitusta.

Baarin taustavoimista löytyy We Are Helsingin ja Sushi+ ravintoloiden Andu ja Matti sekä Viinitien Immanen. Tänne sopii tulla juomaan pari hassua tai notkumaan pilkkuun asti. Kaupunki on kääntänyt sivua.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa

Päivitin Koskelo On Wineen postauksen asiasta, joka on ihmetyttänyt minua jonkin aikaa. Viinimaailmassa yksi jos toinenkin asia haisee kalalta, kuten amerikan serkku sanoisi. Tämäkin taulukko on melkoinen lautakasa. Sopii kysyä mitä virkaa keskiarvolla on, jos sitä ei edes yritetä laittaa keskelle?

Tuoreimmat kotimaiset viiniblogit

Joku aika sitten pyysin lukijoita ilmiantamaan (omiaan tai muiden) viiniaiheisia blogeja, jotka eivät olleet vielä linkkilistassani. Ilmoituksia tuli Facebookissa, mutta myös Viinipirussa. Alla lista blogien nimistä, löydät linkit niihin ja kaikkii muihin sivuston alhaalta.

Lämmittää mieltä huomata, että viiniharrastus saa lisää tuulta siipiensa alle ja mikä tärkeintä, yhä useampi uskaltaa jakaa ajatuksensa viinistä. Suomi on todella muuttunut: vanhan kaartin vaikeneminen kaikilla kielillä ei ole enää kultaa, eikä kärsiminen tuo kellekään korkeinta kruunua. Nautinto on avain menestykseen, joten täytetään maailmaa viinipuheella ja jatketaan jakamista panttaamisen sijasta.

Copatinto

Hellan ja Viinilasin välissä

Japin savuinen punaviinisalonki

LasseYrjölä

Makuasiamies

Viini-Ville

Viinivelhot

Viinihullu

Viinimies

Viinitty

Eikö se jo väsy sorsimaan Alkoa?

Kiinnitä huomiota tyylikkääseen paitaan, jossa julistan ikuista rakkautta ylihintaisille Bordeauxeille

Kuin sopivaksi jatkeeksi edelliselle Alko-parodialle, kuvakkeen kautta viimeisimmät hölynpölyni Radio Cityn Rockotteessa, missä kommentoin Alkon kannatustutkimusten luotettavuutta. Reilu viikon päästä lähden takaisin Languedociin, josta on odotettavissa juttua enemmänkin!

Isoveljen juhlajuoma


Kun Isoveli täyttää pyöreitä, pöydät pannaan koreiksi kuin Suuren johtajan syntymäpäivillä konsanaan; mikään ei ole liian hyvää rakkaalle juhlakalulle. Lukuisista maailman kolkista virtaa onnittelusähkeitä, joissa muistutetaan Alkon saavutuksista alkoholipolitiikan saralla kahdeksana vuosikymmenenä.

Ulko-oven pielessä päivystävät pienpanimot pääsevät hetkeksi porstuan puolelle, sillä monopoli on ilmoittanut huolivansa juhlallisuuksien ajaksi hyllyihin liudan kotimaisia pienpanimo-oluita, kunhan panimot onnittelevat sankaria alamaimaisesti etiketeissään.

Kansa ei jää osattomaksi juhlahumusta, sitä muistetaan leivällä ja sirkushuveilla. Merkkipäivän kunniaksi lippulaivan vitriinit täyttyvät hetkeksi pulloista, joiden herraskaiset hinnat varmistavat, että toisin kuin Alkon kiskurivoitot, ne päätyvät harvojen herkuiksi. Kansalaiset saavat sen sijaan ostaa ”laadukkaan ja kätevän Uniikki-lokerokassin 6 pullolle tarjoushintaan Alkon myymälöistä”. Sankarin anteliaisuutta ei käy kiistämän.

Aitoa samppanjaa sen olla pitää! Joviaali juhlakalu on tilannut Ranskanmaalta jättikokoisia samppanjapulloja juhlistamaan itseään. Ne saapuvat Taittingerin samppanjatalolta näyttävästi juuri ennen h-hetkeä. Mukana tullee kultaisella kynällä kirjoitettu onnittelukirje, jota ei tohdita näyttää kansalle. Se sisältänee kohteliaisuuksia ja onnentoivotuksia, kukaties myös kultaisia kyniä.

Muinaisen Babylonian itsevaltaiselta kuninkaalta nimensä saaneet nebuchadnezzar-pullot vetävät viisitoista litraa kuplajuomaa kukin, mikä olisi suuri määrä jopa Alkon hallintoneuvoston jäsenille, mikäli säännökset sallisivat kuormasta juomisen ja enemmistö neuvosten jäsenistä ei edistäisi alkoholin myymisestä ylijäävällä ajallaan alkoholikielteistä raittiutta.

Kansa päässee ihastelemaan suuria syntymäpäiväpulloja lippulaivamyymälässä. Merkkipäivä huipentunee tilaisuuteen, joka alkaa ja päättyy raikuvalla selkientaputuksella. Välissä kuullaan vallitsevaa status quota jämäköittäviä linjapuheita Alkon johdolta sekä poliittisilta päättäjiltä, jotka näyttävät tummissa puvuissaan ja pirteissä kravaateissaan identtisiltä, kuten näyttävät myös seuraavana päivänä ja sitä seuraavana, jolloin juhlapäivän paraatipuheet ovat enää vain haalistuneita muistoja. Cento anni Alkon monopoli!