Skip to content

Viinikevät, Aegir, Huet ja Sukula

Liukastelen Tukkutorin halki koristossut jalassani. Ne toimivat oikein hienosti Etelä-Afrikan kesässä, mutta peilikirkkaalla kotimaisella jäällä meinaan lentää takapuolelleni kymmenen metrin välein. Kevät ei sittenkään ole vielä täällä. Wotkinsin makkaratukun edustalla trukki yrittää ajaa päälleni. Ainakin tulkitsen yrityksen ennaltasuunnitelluksi, koska olen Tukkutorin teollisella puolella, missä jalankulkija on pelkkä saaliseläin ja trukit ravintoketjun huipulla rekoista puhumattakaan. Puikkelehdin kentän halki kohti määränpäätäni, Agroksenmäen holvikellaria, joka odottaa paikallaan yksinäisenä riitasointuna, varastorakennuksiin kuulumattomana historiallisena muistomerkkinä ajasta ennen trukkeja, pienen mäen päällä. Hiljattain kunnostetulta navetalta näyttävä rakennus toimi aikoinaan olutkellarin varastona, mutta on tällä hetkellä täynnä viiniä, mikä selittänee sen magneettisen vetovoiman kaltaiseeni kesäkengissä liukastelevaan viinisieppoon. Kiviseinien suojaan totuuden äärelle, pakoon holtittomia trukkeja.

agroksenmaen-holvikellari-005

Viinikevät 2013 on Moestue Fine Wine Finlandin ja Vinnaturen yhdessä järjestämä miniviinimessu, joka on suunnattu alan huseeraajille. Kyseessä ovat kaksipäiväiset laatuviinikimarat, joissa tarjolla olevien juomien herkullisuus kompensoi niiden rajallisen määrän. Viinifriikin ohella kyseessä on pienen Suomen paras vuosittainen viinitapahtuma, ei vähiten siksi, että maahantuojat kutsuvat paikalle runsaasti tuottajia. Viime vuonna samppanjatalo Tarlantin Melanie Tarlant otti osaa eventtiin, mistä kirjoitin tuolloin. Näytti kevät olleen suunnilleen samassa epätoivon vaiheessa myös tuolloin, joskin kuvista päätellen tämän hetkistä lämpimämpänä. Astelen ovesta sisään ja saan käteeni muovilätkän, jossa on nimeni. Tungen sen syvälle taskuuni. Jos joka haluaa tutustua, sanotaan käsipäivää. Jätän ulkotarvikkeet viereiseen naulakkoon ja astelen saliin.

Kivihalli on täynnä viinipulloja ja tuttuja kasvoja. Ja ennestään tuntemattomia tuottajia Barolosta, Barbarescosta ja Pouilly-Fuissésta. Ja Norjasta. Suuntaan selvittämään mistä oikein on kyse. Oluestapa tietenkin. Aegirin Breweryn perustaja Evan Lewis maistattaa kymmenisen erilaista viikinkiolutta. Runsaasti humaloidut mutta raikkaat tyylit, kuten India Pale Ale, maistuvat tyypillisesti minulle. Käy ilmi, että Aegirin IPA on varsin tunnustettu olut. Sitä näytetään hehkutettavan ympäri nettiä eräänä Norjan parhaana oluena. Ei sinänsä ihme, että sen runsaasti humaloitu, maltaisen karamellinen ja hallitusti hiilihapollinen tyyli toimii myös minun suussani. Lewis puhuu oluidensa kohdalla taajaan tasapainosta. Oluet läpi maistaneena ymmärrän yskän. Aegirin Ipassa on paljon tavaraa, mutta mikään komponentti ei tökkää esiin. Humalakaan ei jyrää, vaikka sitä on runsaasti. Maltaat maistuvat talon oluissa paahteisina ja tasapainottavat humalan bitterisyyttä.

Photo 4.3.2013 13.13.16

Aegirin Natt Imperial Porteria löytyy jo nyt pieni erä Arkadiasta. Lisää tulee pitkin kevättä, muun muassa toinen suosikkini Double IPA

Eventin pysäyttävin viini löytyy Vouvray-alueen legenda Domaine Huetin valikoimista. Maistan ensimmäistä kertaa rinnakkain talon palstaviinit tuoreelta vuosikerralta 2011. Le Haut-Lieu, Le Mont ja Le Clos du Bourg. Tarjolla sekä kuivana että pari vuotta kypsyneempinä puolikuivina versioina. Talon sisällä on kuohunut viime vuosina. Luottomies otti ja lähti ovet paukkuen, joidenkin mukaan koska tuore omistaja haluaa tehdä enemmän kuivaa tyyliä talolle perinteisen puolikuivan Vouvray Demi-secin sijasta. Ymmärrän omistajaa: tämän hetkinen paradigma painottaa terroirin ilmenemistä ja terroir-puheessa jäännössokerin ja uuden tammen katsotaan vaimentavan maaperän ominaispiirteiden ilmenemistä lasissa, mikä on ristiriidassa Huetin perinteisen makeaan kallellaan olevan tyylin kanssa. Lyhyesti sanottuna, jäännössokeri ei ole muodissa.

Se on sääli, sillä puolikuiva Le Haut-Lieu 2007 on paras viini, jonka maistan koko tapahtumassa. Vuosikerta kannattaa painaa mieleen Huetin viinien kohdalla muutoinkin. Maailmanluokan viini naurettavan edulliseen hintaan. Vinnaturen Michel Palu kertoo saavansa Huetin himoittuja viinejä myyntiin riittävästi, koska on talon vanha asiakas. Suosittelemaan käymään kiinni hanakasti, mikäli viini tulee jossain vastaan.

Photo 4.3.2013 14.00.07
Lopuksi vielä eräs huomionarvoinen seikka. Piemontessa majaansa pitävä Riikka Sukula pisti pystyyn La Langhetta -blogin, jota lupailee päivittelevänsä tuon tuosta. Blogista löytyy tietoa siitä miten Barolon satokausi etenee ja mitä Riikan ja Jyrkin tilalla tapahtuu. Klikkaile sinne.

Screen Shot 2013-03-05 at 3.23.10 PM

Advertisements
No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: