Skip to content

Arkisto kohteelle

Alkoholipoliittinen defaultti

pontikka-finland
Tämän päiväisessä Helsingin Sanomien artikkelissa Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko muistuttaa, että alkoholin haitat vievät noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Jäin pohtimaan lukua, jota ei yleensä mainita kannanotoissa. Asiat suhteutettuna, kuinka merkittävästä ongelmasta oikeastaan on kyse?

Lasketaanpa. Valtion budjetti on noin 50500 miljoonaa euroa vuodessa, joista pelkästään Hornetien tekniikan uusimiseen käytetään 1600 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö poltti 2700 miljoonaa euroa terveys- ja muihin menoihin vuonna 2012. Vastineeksi saimme alle Eurooppalaista keskitasoa edustavaa terveydenhuoltoa.

Pelkästään eduskunta ja presidentti nielaisevat valtion budjetista noin 250 miljoonaa euroa vuodessa, siis saman verran kuin valtion omilla mittareilla kartoitetut alkoholihaitat. Mikään mitä pieni eduskunta ja presidentti pystyvät vuodessa kuluttamaan ei voi olla verrattavissa aikamme mustaan surmaan ja olla ”Suomen suurin ongelma”.

Emme tarvitse tiukempaa alkoholipolitiikkaa. Tarvitsemme reality checkin. Tarvitsemme päättäjät, jotka eivät enää suostu nielemään paisuteltua myyttiä suomalaisten suhteesta alkoholiin. Tarvitsemme täyden alkoholipoliittisen defaultin, jossa kuromme umpeen muuhun Eurooppaan syntynyttä railoa.

Ja ne 250 miljoonaa euroa, jotka nyt kuluvat alkoholihaittoihin? Niiden määrää voidaan pienentää poistamalla kontrollia, sillä liialliset kontrollitoimenpiteet tuottavat kontraproduktiivisesti juuri sellaista käytöstä, jota ne on synnytetty estämään. Siksi umpihumala on suomalaiselle miehelle emansipatoorinen teko, sankarillinen transgressio, jossa mies riisuuntuu sivistyksen kahleista (ja toisinaan myös vaatteista), antaa yläpuolelta tulevalle komentelulle pitkät ja palaa kosmisen kännin ajaksi takaisin villiin luontoon.

Jos haluamme muuttaa kansallista suhdetta alkoholiin, meidän kannattaa ensin alkaa puhua alkoholista sen kokoluokan ongelmana kuin se itseasiassa on. Tämän jälkeen meidän tulee purkaa alkoholimonopoli.

Suomi on seuraavaan askeleeseen valmis, koska ei koskaan ollut monopolin tarpeessa muualla kuin teutaroivien kansankynttilöiden kurifantasioissa. Mikäli koulutustasoa katsotaan, olemme eräs maailman sivistyneimmistä kansoista. Tarvitsemmeko todella erityiskaitsentaa? Kyllä me osaanne kantaa itsestämme vastuun, mutta ensin siihen pitää antaa reilu mahdollisuus. Alkoholinkulutuksemme on edelleen eurooppalaisittan keskitasoa, joten ongelmaa ei pitäisi olla.

Päästäksemme tavoitteeseen, meidän tulee vapauttaa ministeriöiden virkaurat ja poliittiset luottamuspaikat avoimesti ideologisista alkoholivastaisista ihmisistä, jotka lappaavat vettä uppoavaan laivaan.

Suuret ikäluokat jäävät pian eläkkeelle. Olisiko tämä hyvä ajankohta kääntää sivua?

Herra Kung Fu talossa ja katto tulessa

Kuva: Vindirekt

Kuva: Vindirekt

Kuten Facebookin puolella sivuja seuraavat ovat saattaneet huomata, Helsinkiä hellitään tänään harvinaisella herkulla. Washingtonin Walla Wallassa maineikkaita viinejä tahkoava Charles Smith piipahtaa kaupungissa, mikä vaatii viinin juomista. Luvassa on kello viideltä alkava tasting alan huseeraajille, minkä jälkeen syödään (toivon mukaan) paheellinen ja pitkäkestoinen illallinen Kellohallissa. Koska Charlesissa on jonkinmoinen maine kattokruunussa roikkuvana bile-eläimenä, illasta on syytä odottaa railakasta.

Viiniristeilyllä Siljalla

Ruotsinlaivan buffa ei ole maailman muodikkain mielikuva vuonna 2013. Mitä sitä kiertelemään. Ruotsinlaivat symboloivat 80- ja 90 -luvuilla suomalaisten elintason rakettimaista nousua ja syntyivät täyttämään tarvetta turvalliselle eksotiikalle. Käytännössä kaikki tämä tarkoitti tietenkin graavilohta, karaokea ja imeliä drinkkejä.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Oli kukkuroilleen täytetyistä graavilohilautasista mitä mieltä tahansa, laivojen painoarvoa on vaikea ohittaa puhuttaessa viinikulttuurin kehittymisestä ja kehittämisestä. Laivayhtiöt olisivat voineet keskittyä pelkästään puskemaan olut- ja lonkerokeissejä läpi vuosikymmenten. Sen sijaan ne ovat järjestelmällisesti rakentaneet viinivalikoimiaan ja toimineet kaivattuna vastapainona Alkon monopolille, myös aikoina, jona asiakaskunta on ollut enemmän kiinnostunut määrästä kuin laadusta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Silja järjesti huhtikuun lopussa viiniristeilyn, joka oli suunnattu laivayhtiön kantiksille. Allekirjoittanut kutsuttiin mukaan katsastamaan meininkiä. Tarjoukseen oli helppo suostua, koska laivalla on muumeja, joihin kolmevuotiaani on hulluna, mutta etenkin siksi, että viiniristeilyn ohjelmaan sisältyvistä viiniluennoista vastasi Vindirektin Joonas Vainio, joka on mies paikallaan. Hän tosin esitelmöi aiheista, jotka blogia pidempään seuranneet tunnistavat todellisiksi suosikeikseni, nimittäin Bordeaux’sta ja Sauvignon blancista.

Tulta päin, ajattelin, sillä omat käsityksensä todellisuuden luonteesta on syytä tarkistaa säännöllisin väliajoin. Ollaan silti rehellisiä: jos komboon olisi saanut jotenkin tungettua vielä Proseccon, universumini olisi takuulla härmistynyt viinilasin äärellä tai räjähtänyt tai molempia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siitä viis, oli hauskaa maistaa pitkästä aikaa Bordeaux’ta tasting-moodissa. Valitut viinit olivat tasokkaita, joskaan eivät erityisen mielenkiintoisia ihmiselle, joka ei suuremmin syty puisevasta tyylistä. Rinnakkain maistelun paras anti oli sen kyvyssä havainnollistaa ääripäiden maakuntana tunnetun Bordeauxin viinien hinnoittelun herkullista poskettomuutta. Tällä kertaa sähköshokki meni edukkaan viinin eduksi, sillä 15 euroa kustantavaa täysverisen bordeauxmaista Poitevin 2008:aa olisi rikollista mennä nimittämään kymmenen kertaa huonommaksi kymmenen kertaa kalliimman aatelisen Pichon-Longueville 2006:n rinnalla. Hieno löyty Vindirektiltä Bordeauxin ystäville.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jatketaan hinnoista puhumista, kun kerrankin saadaan. Viiniristeily tuntuisi olevan kohtuullisen houkutteleva paketti. Kantiksille myytiin Commodore- ja Delux -luokan hyttejä kymmenien prosenttien alennuksella. Hinta sisälsi viinimaisteluiden ja luentojen lisäksi pitkän illallisen juomineen molempiin suuntiin. Joonaksen mukaan viiniristeilyt ovat siinä määrin suosittuja, että monet ottivat osaa jo viidettä kertaa. En varsinaisesti ihmettele, koska Joonas kaatoi laseihin hetkittäin yli sadan euron viinejä, mitkä tietenkin sisältyivät hytin hintaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Siljan Bon Vivantin sapuska oli tasokasta, joskaan ei jäänyt epäselväksi, että keittiö tavoitteli annoksissaan pidikkeetöntä hienostuneisuutta (tuore osteri oli tungettu hyytelön sisään, mikä onnistui ärsyttämään minua) silloinkin, kun vähempikin olisi välttänyt. Laivan elämyksellistä funktiota ajatellen linjaus saattaa silti istua, koska lienee kohtuullista olettaa, etteivät ristelijät ole ehtineet koluta maakrapuisaa ravintolatarjontaa Viinipirun pieteetillä, jolloin itsetarkoituksellista herraskaisuutta ja raaka-aineilla kikkailua voidaan kukaties pitää perusteltuna.

Mikäli ravintolan konseptia halutaan freesata, kannattaisi kukaties ottaa yhteyttä Laukkoseen, Langhoffiin, Tallbergiin tai vaikkapa Spisin Kinnuseen. Makujen puhtauteen ja raaka-aineiden vähäiseen työstöön perustuva pohjoismainen keittiö sopisi Bon Vivantiin monellakin tapaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yhdysvaltalaiselta ketjuravintolalta kuulostava Happy Lobster onnistui yllättämään iloisesti. Maistui! Ravintola tarjosi tuoretta meriruokaa puolikkaasta hummerista taskurapuihin, ostereihin ja savustettuihin rapuihin. Koska samppanja lähti alta kympin 14 cl kaadolla ja merenelävät olivat hyvin tuoreita, toivottaisin ravintolan milloin tahansa tervetulleeksi Helsingin kantakaupunkiin. Mereneläviä syö mielellään sormin samalla kun nautiskelee samppanjaa keskimääräistä suurempina kulauksina.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Vielä pari sanaa Bon Vivant -viinimyymälästä. Olin palannut risteilylle lähtiessäni edellisenä päivänä Murcian reissultani ja löysin listalta viiniä, jota olin kulautellut Bodegas El Nidolla vain hetkeä aiemmin. Hintaetu Siljan suuntaan oli kohtuullisen kiistaton. Bon Vivant kaupitteli pulloa 36 euron sopuhintaan, siinä missä talon markkinointipäällikkö kertoi sen liikahtavan Espanjassa noin 60 euron hintaan.

Seuraavaa kantisristeilyä kannattaa tiedustella Siljalta. Kuulemma vetäisevät viiniristeilyn noin kolmesti vuodessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lukemisen väärti juttu

 THL:n alkoholipoliittisten lausuntojen pohjalla käytettyjä tilastoja tutkaillessaan voi huomata, että tämä sääntely- ja pelkokulttuuri on pesiytynyt vaaralliselle alueelle. Nimittäin jo datan keräysvaiheessa tutkimuksen eettinen ohjeisto on heitetty romukoppaan ja tilalle on valjastettu ääneen lausumattomat arvopohjaiset valintakriteerit. Ei ole siis aikomustakaan esittää tilanteeseen vaikuttavia muuttujia objektiivisesti, vaan muokata materiaalia todentamaan vain yhden ratkaisun linjaa.

Ansiokas juttu suomalaisen alkoholipolitiikan ahtojäistä löytyy kokonaisuudessaan ajatuspaja Liberan sivuilta 

Sisuskalujen tarkistus Beaujolais’le

Mathieu Lapierre vesisateessa

Mathieu Lapierre vesisateessa. Klikkaa kuvaa ja käy lukemassa tuore artikkelini.

Viiniä ja kaljaa aamutuimaan

tabletalks-08052013

Maikkarin aamuvierailu sujui leppoisissa merkeissä. Voit katsoa klipin Culinary bridgen kautta. Kävin edellisenä iltana ensimmäistä kertaa Pastiksessa syömässä. Söin täsmälleen saman annoksen, jonka Lintsi valmistaa suurlähettiläälle klipissä, joten jos kuvepaisti bearnaise-kastikkeella näyttää hyvältä, suuntaa Lintsin isännöimään Pastikseen.

Annos on  paraatiesimerkki siitä, että ruoan ei tarvitse olla monimutkaista ollakseen taivaallisen herkullista. Riittää, että asiat tehdään prikuulleen oikein.

Huomenta Suomessa aamulla

Screen Shot 2013-05-07 at 3.54.49 PM
Viininystävä, avaa töllötin aamulla kahdeksan maissa, laita kanavaksi MTV3, ota kahvikuppi käteen ja kuuntele toisella korvalla keskustelua Kalifornian viineistä. Lintsi Linnanmäki kokkaa, minä korkkaan pullot ja Yhdysvaltojen suurlähettiläs Bruce J. Oreck syö.

Puhetta herkuttelusta Ylen Aamussa

Kävin aamutuimaan Kososen Mikon kanssa juttelemassa Ylen Aamu-TV:ssä herkuttelusta. Siis siitä kun syöminen ja juominen pyyhkäisevät mukaansa. Tsekkaa klippi Areenalta klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Samalla saat selville, miksi herkuttelemiselle on Suomessa sosiaalinen tilaus ja miksi Mikko ei pysty ostamaan enää uusia kitaroita.

Screen Shot 2013-05-04 at 11.57.50 AM

Luvassa 2013…!

Se on siinä, soppari seuraavasta kirjasta! Aurinkokin paistaa, joten perjantaitunnelma on korkealla!

Photo 3.5.2013 14.36.49

ps. Olen huomenna lauantaina kello 9.30 Ylen ykköskanavan suorassa lähetyksessä höpöttämässä ruoka- ja viinikylttyyristä, ruoalla leikkimisestä ja ties mistä.
pps. Syksyllä julkaistua Lupa läikyttää -kirjaa saa edelleen tilattua. Klikkaa kirjan kuvaa oikealla puolella ruutua 🙂 Hyvää perjantaita!

Kuukauden luontokuva

179420_10151646194901388_335095674_n

Nämä pienet kalat uivat haaviin A21 Diningissa Helsingin Kalevankadulla. Vedet herahtavat kielelle herkemmästäkin. Ruoka oli maistuvaa. Voidaan todeta turvallisin mielin, että uuden kameran hommaaminen oli oikea veto. Hyvältä näyttää. Kolmesta seitsemään annokseen venyvä Järvitaival-menu on tarjolla kevään ajan. Jos käyt testaamassa, ota cocktail-paketti kylkeen.