Skip to content

Posts from the ‘Viini’ Category

Penfolds + Grotesk

Australialaiset tykkäävät grillaamisesta ja Penfolds valmistaa puuhaan sopivaa australialaista punaviiniä. Grotesk grillaa lihaa. Siinäpä se, Groteskin ja Penfoldsin kulinaarinen kimppa yksinkertaisimmillaan.

Grotesk on kuuluisa kahdesta asiasta: viinien kiinteästä katehinnoittelusta (mikä tekee viinistä oikeastaan sitä himoittavampaa, mitä kalliimpi sen sisäänostohinta on) sekä kaupungin lihaisimmasta ruokatuotteesta. Yhdistä tähän Coravin, kapistus, jolla arvoviinejäkin voi myydä laseittain, niin käsissäsi on mahdollisuus juoda Penfoldsin ikonista Grangea (6cl / 43,90€) laseittain ja edullisemmin kuin muualla.

Mitä muuta yhteistyö tarkoittaa? No esimerkiksi sitä, että Bin 28 Kalimna Shirazia saa 8,50€ lasi, mikä on huokea hinta viinistä, joka kustantaa 22,90€ Alkossa.

Ja kyllä, legendaarisessa Penfolds Grange 2009:ssä (pullo / 548,80€) on paljon kaikkea, amerikkalaista tammea unohtamatta. Se kieppuu suussa pitkään tunnistettavan australialaisena mustaviinimarjoineen sekä hentoine eukalyptuksineen. Vuosikerta 2011 räjäyttää potin sekä alkukantaisen herkullisuuden että silkkisen tekstuurinsa puolesta. Valitse tuoreempi, sillä Groteskilla on molempia vuosikertoja. Grange on mittapuu australialailaiselle Shirazille, epäilemättä.


  

Samppanja – Kuplien kuningatar

Suomea on siunattu pieneksi maaksi suurella määrällä samppanjaosaamista. Kävin moikkaamassa Jukka Sinivirtaa hänen tuoreen samppanjakirjansa julkkareissa ja tunne vahvistui. Intohimo on nostanut Sinivirran vuosikymmeniä kerrytetyn osaamisen virtuositeetin tasolle.

Itse teos on ensisijaisesti hakuteos samppanjataloille, jotka Sinivirta on pisteyttänyt laadun näkökulmasta. Sinivirran kieli tunnistaa laadun, eikä hän kuulu koulukuntaan, joka juo vain jättituottajien kuuluisimpia prestiisiviinejä tai ainoastaan pientuottajien biodynaamisia artesaaniviinejä. Sinivirran Champagnessa on sävyjä. Koska maakunnassa riittää huomionarvoisia tuottajia, on sivujakin riittämiin: yli 500:n sivun teokseen on sisällytetty 230:n tuottajan esittelyt.

Kenelle kirja on tarkoitettu? Kelle vain, jota samppanjakärpänen on jo hieman puraissut.

Disclaimer: Sinivirralla on sama kustantaja kuin uusimmassa opuksessani Olut, viini, viski – Yhdessä ja jopa sama taittaja. Sanomattakin selvää, ettei se hyödytä meitä kirjailijoita tuon taivaallista.

Otetaanko Tolkku käteen?

Screen Shot 2015-11-02 at 11.48.52

Päätin kantaa korteni kekoon Tolkku käteen -toimintaan. Yli 30.000 tykkääjää Facebookissa keränneen kansanliikkeen päämäärät ovat samat kuin itselläni: tasapainoisempi alkoholipolitiikka nykyisen paimennuspolitiikan sijasta. Kerrataanpa hieman syitä, miksi suomalaisen alkoholipolitiikan on aika muuttua.

Ensimmäinen syy on laadultaan samaan aikaan käytännöllinen ja filosofinen. Valtio ei valitse meille vaatteita tai musiikkia, miksi ihmeessä se valitsisi mitä syömme tai juomme? Se, että asiat on tehty aiemmin jollain tavalla, on kehno peruste tilanteen uusintamiselle tänään. 97% Euroopan unionin kansalaisista ei tarvitse valtiota valitsemaan viinejään.

”Koska alkoholi on Suomessa erityisen suuri ongelma”, kuulen jonkun sanovan. Katsotaanpa tilastoja, niin totuus riisuuntuu valheesta. Alkoholivastainen propaganda on hallinnut suomalaista alkoholikeskustelua menestyksekkäästi jo yli sata vuotta. Se ei silti tarkoita, että se olisi totta. Tilastojen valossa olemme keskimääräisiä eurooppalaisia alkoholinkäyttäjiä, myös haittojen saralla.

THL:n laskemissa noin 1 miljardin euron alkoholihaitoista valtaosa tulee sosiaalihuollosta (kuten huostaanotoista), vankeinhoitokuluista, varhaiseläkkeistä, oikeuslaitoksen toiminnasta ja yleisestä järjestyksenpidosta. Alle 15% alkoholihaitoista syntyy terveydenhoitokuluista, vaikka niistä puhutaankin paljon. En tiedä sinusta, mutta kun itse nautin viiniä tai olutta, paikalle ei yleensä tarvita poliisia, enkä päädy tekemisiin oikeuslaitoksen kanssa sen enempää kuin vankilaan.

12190945_10153171389937227_8741431831741571501_n

Olutliiton Heikki Kähkönen, Tolkun Jari ”Cyde” Hyttinen ja allekirjoittanut

Voidaan perustellusti esittää, että alkoholihaittatilastot eivät kuvaa vain alkoholinkäyttöä. Ne kuvaavat monimutkaisia kumuloituvia sosiaalisia ongelmia, joihin päihteiden väärinkäyttö linkittyy. Mikä olennaisinta politiikasta puhuttaessa, alkoholiverosta saatu reilu miljardi euroa näyttää riittävän kattamaan alkoholin tuottamat terveyshaitat. Moninkertaisesti. Näin siis, mikäli haluamme uskoa THL:n omia tilastoja. Miksi niitä hintoja pitikään korottaa?

Medioissa vilahtelevat useamman miljardin laskelmat ovat sen sijaan kontrafaktuaalista spekulaatiota, eli ei-varmennettavissa olevia (tarkoitushakuisia) arvauksia, jotka ovat yhtä uskottavia kuin arvailut siitä, minkälainen Urho Kekkosen poliittinen ura presidenttinä olisi ollut, jos Neuvostoliitto olisi valloittanut Suomen 1940-luvulla. Jossittelu on ihan mukavaa, etenkin poliittisen vaikuttamisen keinona, mutta ei läpäisse kriittisen tarkastelun seulaa.

Sitä paitsi, mikäli laskemme alkoholin välillisiä haittoja, olisi kukaties syytä laskea edes kerran myös alkoholin välilliset hyödyt. Alkoholia nimitäin käytetään siksi, että se on mukavaa. Alkoholin tuomat hyödyt tarjonnevat ainakin osittaisen selityksen alkoholituotteiden pysyvyydelle ihmiskunnan historiassa.

Alkoholi on maltilla annosteltuna terveydelle hyödyllistä ja elinikää pidentävää. Raittiit itse asiassa kuolevat nuorempina kuin ei-raittiit, vaikka ajatus voi tuntua suomalaisessa viitekehyksessä vaikealta hyväksyä. Alkoholin myönteiset vaikutukset ovat luonteeltaan myös sosiaalisia. Alkoholi toimii katalyyttina mielihyvälle ja auttaa synnyttämään sitkoa ihmisten välille. Kuinka moni meistä on kohdannut puolisonsa juhlissa?

Screen Shot 2015-11-02 at 12.12.32

Asiaa voidaan ajatella myös toisesta näkökulmasta. Jos työpahoinvoinnin hintalappu on vuodessa 40 miljardia euroa, kuinka monta miljardia summasta saataisiin pois, jos ihmiset käsivät kerran viikossa työkavereidensa kanssa oluella juttelemassa työstä ja työn vierestä? Viini ja olut ovat elämän pieniä-suuria-iloja, siinä missä ruokakin. Niitä voi käyttää väärin ja niihin voi jopa kuolla, mutta suuri enemmistö määrittelee maltillisen marssitahdin.

Tolkku käteen on avannut joukkorahoituskampanjan, jonka avulla järkevämmän alkoholipolitiikan viesti pyritään saamaan päättäjien tietoisuuteen. Voit osallistua 12 – 1200 euron panoksella virtuaalisen viinararalliauton koristeluun. Sen tarkoituksena on kiinnittää päättäjien huomiota siihen, että sata vuotta jatkunut epäonnistunut politiikka on tullut tiehensä päähän. Viron viinaralli ei lopu, vaikka kaikki tunnusluvut lakaistaisiin maton alle. Se muuttuu vain muuttamalla suomalaista alkoholipolitiikkaa tolkullisempaan suuntaan.

Liity mukaan Tolkku käteen -yhteisöön Facebookissa ja osallistu joukkorahoituskampanjaan haluamallasi panoksella. Historia ei tapahdu, se tehdään.

Sosiologi, joka hurahti viineihin

Shakerlehti julkaisi allekirjoittaneesta jutun, joka summaa aika hyvin sen, miksi ja miten viini vei minut mennessään ja muuttui intohimosta työksi. Lukaise aikasi kuluksi ja ota vaikka lasi viiniä käteen. Itse olen kuvanottohetkellä maistanut jotakuinkin kaikki turkulaiset cocktailit läpi Food & Funin vieraana.

Screen Shot 2015-10-29 at 13.27.44

Poroa ja Piemonten viiniä Ainossa

Hannu Lahtela on villiporoineen jonkinlainen kulttihahmo helsinkiläisessä ravintolaskenessä. (Hannu kävi keväällä radio-ohjelmassani kertomassa poronkasvatuksesta). Poroa annoksissa käyttävät keittiömestarit tuntevat Hannun, melkeinpä järjestäen. Jyrki Sukula ei kaipaa esittelyjä, mutta mainittakoon varmuuden vuoksi, että Riikka ja Jyrki valmistavat Piemonten Serralungassa viiniä.

Kun nämä kaksi yhdistetään, ollaan jännän äärellä. Lahtela-Sukula-menu on tarjolla 2.-28.11. välisenä aikana ravintola Ainossa (neljä ruokalajia viinien kanssa 99€).

”Tulin tänne Stadiin stallaamaan” poromies Lahtela aloitti väkevästi. Ravintola Ainon ruoka yllätti myönteisesti gastronomin, joka pelkäsi astuvansa turisteille tarkoitettuun ravintolaan. Turha pelko.

  
  
  
  

Saksan parhaimmisto lasissa – VDP Grosses Gewächs 2014

Istun Wiesbadenissa hotellin terassilla. Aurinko paistaa ukkospilvien välistä ja lasissa on jääkylmää Rieslingia. Hotellin lista ei ole laaja, mutta sen hinnat ovat oikein mukavia. VDP-tuottaja Kloster Eberbachin Steinberger Riesling 2013 lähti nakkikiskahinnalla, joten maistelen sitä samalla kun jäsentelen ajatuksiani maistelusta. Vaikka olen maistanut vuoden 2014 VDP Grosses Gewächs -viinejä monen mittarin mukaan riittämiin, en selvästi ole saanut tarpeeksi Rieslingin ikenissä asti tuntuvasta hapokkuudesta. Nämä ovat maailman parhaita valkoviinejä, huomaan ajattelevani.

Screen Shot 2015-08-27 at 15.51.09

Käydään läpi VDP-viinien perusteet, koska puuhun kiivetään tyvestä. Seuraavassa postauksessa yksityiskohtaisempia huomioita verrattain vaikean vuosikerran viineistä.

Mikä ihmeen VDP?

Verband Deutscher Prädikats- und Qualitätsweingüter e.V. perustettiin 1910 kokoamaan sateenvarjon alle Saksan parhaimmat viinintuottajat. Järjestö on onnistunut tavoitteessaan kohtuullisen hyvin. Siihen kuuluu noin 200 tuottajaa, jotka käyttävät pulloissaan VDP:n kotkatunnusta. VDP ei ole osa Saksan viinilakia, vaan toimijoiden itsensä ylläpitämä ja valvoma laatuluokitusstandardi. VDP-tuottajat vastaavat noin 5% viininkasvatukseen käytetystä maasta ja tuottavat vuosittain noin 40 miljoonaa pulloa. 55% istutuksista on Rieslingia, loput kirjava joukko eri maakuntien perinteisiä lajikkeita. Koko maailman Riesling-köynnöksistä 7% on VDP-tuottajien työmaata.

Miten VDP:n jäseneksi pääsee?

Jäsenyyttä ei anota, mutta kutsu voi käydä.

Okei, mutta mikä on Grosse Lage?

VDP-jäsenyys koskee viinitilaa, mutta kaikki viinipalstat eivät ole samanarvoisia. Grosse Lage edustaa viinitarhojen laatupyramidin huippua ja vastaa pitkälti Burgundin Grand cru -nimikettä. Ne on ”löydetty” aikojen saatossa ilman ylenpalttista hoppua. Grosse Lage viinit muodostavat noin 3% VDP-tuottajien viineistä.

Mikä ihme sitten on Grosses Gewächs?

Huippupalstan rypäleistä voidaan tuottaa monentyylistä viiniä rutikuivasta yltiömakeaan. Grosses Gewächs tarkoittaa aina kuivaa viiniä. Grosses Gewächs on siten Grosse Lage -tarhan rypäleistä tuotettu kuiva viini. Se ilmenee pullossa GG-merkinnällä. Helppoa.

Saako kuka tahansa Grosse Lage -tarhan omistava tehdä GG-viiniä?

Saahan sitä yrittää, mutta jos viini ei läpäise VDP:n laadunvalvontaa, viini ei saa käyttää GG:tä pullossa. Vuosi 2014 oli hankala ja jotkut tuottajat ovat sanoneet, etteivät halunneet tehdä tänä vuonna GG:tä. Osa heistä kyllä halusi, mutta ei läpäissyt seulaa.

Kracher Helsingissä

Itävaltalainen Gerhard Kracher on käymässä kaupungissa. Sumuisen Neusiedl-järven rannalta (joka on vaihtunut Unkarista Itävallaksi ja takaisin pari kertaa) löytyvä Kracherin viinitalo on erikoistunut jalohomeisiin viineihin ja on niissä yksi maailman parhaista. Vierailin Gerhardin luona joskus seitsemän vuotta sitten ja muistan keikasta lähinnä sen, että kellotimme viinien makujen pituuksia iPhonella kuin urheilukilpailussa konsanaan. Jälkimaut olivat tavattoman pitkiä ja tanssivat kielellä kolmatta minuuttia. Sellaisia viinejä maistamme juuri nyt Vindirektin byroolla. Päivittelen tätä postausta samalla, kun maistelen.

Pöydällä on 11 viiniä, katsotaan, jos saisin kirjoitettua parista tastingnoutit.

– Jalohome syntyy tarhoille, koska olosuhteet ovat sille poikkeuksellisen otolliset. Makeinta tyyliä, trockenbeerenauslesea, valmistetaan joka vuosi. Se tekee alueesta poikkeuksen, jopa muiden Euroopan jalohomeesta tunnettujen alueiden, Sauternesin, Tokajin ja Moselin, joukossa, Gerhard kertoo.

zweigelt on harvoin mielenkiintoista, tässä Kracherin napakassa versiossa on muutakin kuin primäärihedelmää, kuten kivikomponentista muistuttavaa mineraalista aromaattisuutta. Hyvä viini hennosti laktisesta tuoksusta, josta en yleensä välitä, huolimatta.

Hienostunut, hennon marjaisa, mausteinen, mutta jollain tapaa raikas tuoksu. Tyylikäs, hunajaisen kirsikkainen ja paahtovanukkaan mausta muistuttava viini, jonka 97 grammaa jäännössokeria eivät estä viiniä putsaamasta palettia. Hinta 18,05€ tekee siitä poikkeuksellisen suositeltavan ostoksen.

Grüner, Scheurebe ja Welschriesling. Poikkeuksellisen paksuna juokseva tekstuuri, mutta jälleen raikas vaikutelma. Trooppisia hedelmiä ja mausteita piisaa. Suurilla mauilla ladattu viini ei tuki palettia. Nämä ovat kyllä erinomaisia viinejä.


Jo hieman kehittynyt, trooppinen ja paahdetun sokerin tuoksuinen 2010 on paperilla melkoinen poikkeusvuosikerran monsteri: happoja 9,4 grammaa litralta ja 204 grammaa jäännössokeria. Vaikutelma on tahmea ja syntinen, maku uskomattoman pitkä. Jalohomeisesta karaktääristä huolimatta, Eiswein 2012 vie voiton pienellä marginaalilla.


Meripihkan värinen 2000 on tuoksussa jollain tapaa syksyinen; se muistuttaa metsästä, jonka lehdet ovat juuri pudonneet. Appelsiinimarmeladia, tilliä ja kuivattuja hedelmiä, tämä on tastingin vaikuttavin viini.

Ps. Kracher Traminer Auslese 2011 löytyy Alkon perusvalikoimasta.

Kommentti virkamiehen lausuntoon päivän Hesarissa

”Lakihan henkii vuoden 1932 kieltolain jälkeistä aikaa. Alkoholielinkeino on nyt hyvin vahva ja sillä on vahvat lobbarit. Ennen oli vain Alko”, johtaja Paaso sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo. -HS

Onko alkoholielinkeinolla johtajan mainitsemia vahvoja lobbareita? Panimoliitto lienee Suomen aktiivisin alkoholialan toimija. Sen budjetti on murto-osa alkoholipoliittisia tiukennuksia lobbaavan Ehyt ry:n budjetista, joka ei ole ainoa alkoholipoliittisia tiukennuksia lobbaava päihdejärjestö.

Myös Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys pyrkii vaikuttamaan alkoholipolitiikkaan. Sen budjetti ei liene kovinkaan suuri, sillä yhdistyksen muskeli näyttää riittävän lähinnä julkilausumien muotoiluun ja kansanedustajien tapaamiseen. Budjetti liikkunee korkeintaan kymmenissä tuhansissa.

Johtaja Paaso unohtaa mainita lobbausta harrastavan toimijan, jolla on näkyvä rooli sekä julkisen mielipiteen muokkauksessa että sitä tukevan tutkimuksen toteuttamisessa. Vaikka sadan miljoonan budjetilla toimiva THL ei keskity vain alkoholiasioihin, voimasuhteet lienevät selvät. THL:n linjaa voi luonnehtia toimialan vastaiseksi.

Johtaja Paaso ei mainitse myöskään omaa työpaikkaansa, sosiaali- ja terveysministeriötä. Ministeriöillä on miljardibudjetti ja se pääsee osallistumaan lakiuudistuksen valmisteluun asiantuntijana. Ministeriön näkökulma alkoholikulttuuriin on ollut kielteinen.

Yhtälössä on mukana myös johtajan mainitsema valtionyritys Alko, jonka hallituksessa istuu Ehyt ry:n toiminnanjohtaja. Alkon toiminnan ytimessä on ajatus tiukasta päihdepolitiikasta ja se puolustaa olemassaoloaan vastustamalla alkoholikaupan liberalisoimista.

Mukavaa, että alkoholielinkeino näyttää alkoholiasioista vastaavan ministeriön johtajan silmissä ”hyvin vahvalta”. Numeroiden valossa voimasuhteet muistuttavat kirpun ja elefantin kohtaamista.

Lähde uudenlaiselle viinimatkalle Italiaan

Screen Shot 2015-07-01 at 16.47.10

LÄHDE MUKAAN UUDENLAISELLE VIINIMATKALLE KOKEMAAN GARDAJÄRVEN ALUEEN PARHAAT VIINITILAT
– Valpolicella, Lugana, Franciacorta –

11. – 16. SYYSKUUTA 2015

Tarjolla on elämyksellinen ja uudenlainen viinimatka Pohjois Italian Gardajärven alueelle tutustumaan alueen parhaisiin viinitiloihin Viinipiru Arto Koskelon johdolla. Matkan järjestelyistä vastaa Events Italia.

Matka tarjoaa mahdollisuuden tutustua tunnettuihin ja vähemmän tunnettuihin viinintuottajiin sekä perehtyä alueiden tuotantomenetelmiin ja rypälelajikkeisiin. Gardajärven ympäristöä on siunattu lukuisilla kuuluisilla viinialueilla, kuten Valpolicella, Franciacorta ja Lugana. Ne sijaitsevat lähellä toisiaan, mikä tekee matkustamisesta nautinnollista ja vaivatonta.

Tilavierailuiden lisäksi ohjelmaan kuuluu tarkoin valikoidut lounaspaikat, vierailu Veronassa, grilli-ilta Brescian tyyliin, veneretki Gardajärvellä, paikalliset markkinat, paikallisten tuotteiden esittely (Luganan viinejä, Oliiviöljyja, juustoja) sekä mahdollisuus ostoksiin Franciacorta Outlet Villagessa.

Tämän kaiken lisäksi matkan ohjelma on rakennettu kevyeksi siten, että osallistujille jää iltaisin tarpeeksi aikaa tutkia lähiympäristöä, seikkailla pikkukujilla, tehdä ravintolalöytöjä ja rentoutua ilman kiveenhakattua ohjelmaa.

Matkan asiantuntijaksi ja viinioppaaksi lähtevä Viinipiru Arto Koskelo on televisiosta ja radiosta tuttu viiniasiantuntija, joka painottaa mutkatonta ja elämäniloista suhtautumista aihepiiriin. Luvassa on uudenlainen elämyksellinen viinimatka, joka keskittyy viinin lisäksi myös paikalliseen gastronomiaan ja elämästä nautiskeluun kiireettömässä ja viihtyisässä ilmapiirissä.

Events Italian Mariann Bengs on Gardajärven alueella toimiva suomalainen matkojen ja erilaisten tapahtumien järjestäjä. Jokaisen järjestetyn matkan onnistumisen takuuna on erinomainen paikallistuntemus sekä paikalliset kontaktit. Huolellinen matkojen suunnittelu ja toteutus takaavat, että jokaisesta matkasta tulee onnistunut ja ikimuistoinen.

Hinta vain 1390,- sis. lennot!

Matkan yksityiskohtainen päiväohjelma löytyy täältä: Viinipirun Viinimatka

Ilmottaudu mukaan tästä, toivottavasti näemme Italiassa!

Food & Funilta lupa odottaa paljon

Kävin tutustumassa Turun ruoka- ja juomatarjontaan rivakkaa vauhtia lähestyvän Food & Fun -ruokafestarin tiimoilta. Alempana kuvia maistuneen päivän annista. Tätä hommaa ei välttämättä kannata ohittaa. Menut maksavat saman verran ravintolasta toiseen ja etäisyydet ovat lyhyitä. Pienessä kaupungissa tapahtuma näkyy ja kuuluu, joten fiilis lienee lokakuulle poikkeuksellisen eloisa. Janoisan kansan on hyvä tietää, että mukana on myös cocktailbaareja.

Food & Fun Turku järjestetään 30.9.–4.10.2015. Tänä vuonna mukana on 12 ruokaravintolaa ja 7 cocktailbaaria. Festivaalivieraita kestitsevät ravintolat E. Ekblom, Hus Lindman, Karu Izakaya, Kaskis, Ludu, Pinella, Sergio’s, Smör, Sointu, Tintå ja Torre sekä ravintolalaiva Cindy. Cocktailbaareista mukaan ovat ilmoittautuneet BAR4, Börs Bar & Café, E. Ekblom, Marina Palace Lounge Bar, Pinella Bar, The Cow ja Tiirikkala. Viikolla vierailee yhteensä 12 keittiömestaria, joista ensimmäiset kuusi ovat varmistuneet.

Hus Lindmanilla kokkaa Itävallassa syntynyt, yli 20 vuotta Moskovassa työskennellyt Erwin Peters. Smörissä nautitaan newyorkilaisen Michael Ginorin loihtimista makuelämyksistä. Ludun festivaalivieraita kestitsee Washington DC:stä Turkuun saapuva Hamilton Johnson. Sushiravintola Karu Izakaya saa keittiömestarivieraakseen islantilaisen Eyþór Mar Halldórssonin, jonka omistama reykjavikilaisravintola Sushi Samba yhdistelee japanilaiseen keittotaitoon eteläamerikkalaisia vaikutteita. Tintån keittiön valtaa niin ikään islantilainen Jóhannes Jóhannesson. Reykjavikilaisessa hotelliravintola Slippbarinnissa työskentelevän keittiömestarin padoissa ja pannuissa syntyy pohjoismaista bistrohenkistä ruokaa, jonka avainkäsitteitä ovat yksinkertaiset maut ja laadukkaat raaka-aineet. E. Ekblomin hellan ääreen lennähtää kolmas islantilaisvieras, reykjavikilaisen ravintola Kolin keittiömestari Kári Þorsteinsson.

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Smörin hiottua kotoisuutta lautasella. Täydellisessä maailmassa söisin näin kahdesti päivässä. Alla keittiömestari Jarno Seppä kertomassa missä mennään.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Smörin kabinetin seinät on rakennettu jokunen vuosisata sitten. Tähän päivään tultaessa Turku on ehtinyt palaa parikin kertaa. Alla Ruotsi ja Venäjä kiistelevät hatun paikasta Aurajoen rannalla.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tiirikkala on Smörin taustavoimien tuore anniskelukahvila, kuten he itse kutsuvat. Lasissa savuinen saunasour, jota engelsmanni saattaisi kuvailla sanoin ’an acquired taste’. Viimeistään toisen kohdalla juoja on myyty. Alla kuvia Pinellan ruoasta, baarista ja piisistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hus Lindmanin miljöö on mainio. Tunnelma on kuin menneeltä vuosisadalta ja ikkunoista pilkottaa Aurajoki.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaskiksen herrat ovat saapuneet toivottamaan vieraat tervetulleiksi kukonlaulun aikaan (edellisen illan rymyämisestä huolimatta). Alapuolen kalaympyrä oli paras syömäni annos pitkään aikaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

IMG_9733

Bar4:n taskussa kulkeva versio negronista ja alla espanjalaistyylisen Torre-ravintolan näkemys Kobe-härästä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA